Anna-Leena 70v
Oma- tai vuokra-asunto, Keski-Pohjanmaa
Arjen kuvaus
Olen ollut omaishoitajana melkein 15 vuotta. Mieheni sai aivoinfarktin, jonka seurauksena hänellä heikentyi lähimuisti ja aloitekyky. Pian todettiin keskivaikea masennus, johon haettiin jonkin aikaa sopivaa lääkettä. Tämänhetkinen lääkitys ei kuitenkaan vielä riitä. Haasteena on edelleen oikea lääkehoito. Mieheni fyysinen toimintakyky on melko hyvä. Kaikki meidän asiamme on minun vastuullani. Otan myös paljon asioista selvää. Pyrin arjessa toimimaan rutiininomaisesti. On tietyt kellonajat ruokailuihin, sekä milloin mieheni käy päivälevolla.
Mielihyvä
Mielihyvää tuo lapset, lapsenlapsen lapset, ystävät ja yhdistystoiminta. Käyn mieheni kanssa myös tuetuilla lomilla, jotka auttavat jaksamaan. Aika paljon mielihyvää tuo, kun mieheni on hyvällä mielellä. Tykkään myös orkideoista.
Huolet
Päällimmäisenä huolena on molempien terveys. Olen terveyteni vuoksi joutunut käymään sairaalahoidossa. Tämä asia on nyt parempi, mutta kyllä se on mielessä. Mieheni aivoinfarktin jälkeen hän halvaantui. Hän kuntoutui vuodessa melko hyvin. Suurin ongelma arjessa on hänen vaihtuva mielialansa. Tämän jälkeen hänen persoonansa ja mielialansa muuttuivat negatiivisesti. Meidän arkeemme on ennen miehen sairastumistaan kuulunut huumori ja nauru. Tämä on mennyttä. Hänen puhetyylinsä on minua kohtaan välillä halveksivaa. Tämä on ehkä kaikista pahin oire. Tuntuu, että minulta alkaa loppumaan voimat.
Olemme muuttaneet pari vuotta sitten omakotitalosta rivitaloon. Ympäristönvaihdos muuttamisessa teki mieheni voinnille aika paljon haittaa. Mielekästä ja tuttua tekemistä ei enää löytynyt. Hän ei jaksa etsiä uutta tekemistä. Psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen olemme hakeneet asiantuntijaa. Elämän muutokset ovat vieneet minulta innon tehdä käsitöitä. Arjessamme on niin paljon kaikenlaisia asioita, että en pysty siihen keskittymään.
Koti
Ollaan asuttu tässä noin kaksi vuotta. Tämä on kolmio, noin 71 neliötä. Tässä asunnossa on hyvä, kun on oma piha. Asuinympäristö on rauhallinen. Naapureiden kanssa on hyvät välit.
Tärkeät henkilöt
Arjen tärkein ihminen on puolisoni. Minulla on yksi veli, joka asuu melko lähellä. Meillä on kolme lasta, kahdeksan lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. He ovat minulle tärkeitä. Varsinkin lähempänä asuvat lapset ovat aktiivisesti arjessamme. Lähipiiristäni osa asuu kauempana. Välimatka on huono. Ei saa samanlaista sidettä kaikkiin.
Olen paljon tekemisissä serkkujeni kanssa. Tapaan ihmisiä myös yhdistystoiminnan kautta. Olemme paikallisessa omaisten- ja neuroyhdistyksen ryhmässä, sekä olemme muistiryhmätoiminnassa. Yhdistystoiminnoista saan vertaistukea. Mies ajaa autoa. Minulla on ajokortti, mutta hän osaa ajaa paremmin autoa.
Elämän käännekohdat
Olemme puolisoni kanssa lähteneet nuorena naapurimaahan. Asuimme siellä monta vuotta. Kaikki tehtiin yhdessä. Mieheni ja oma sairastuminen. Yhteinen elämämme muuttui. Jouduin jäämään aikaisemmin eläkkeelle epäonnistuneen lonkkaleikkauksen vuoksi. Joku vuosi sitten nilkkani jäykistettiin. Tämän jälkeen pyörän päälle nouseminen meni niin hankalaksi ja jouduin lopettamaan pyöräilemisen. Se ei enää ollut turvallista. Tämä tuntui menetykseltä. Tykkäsin paljon pyöräilemisestä. Kaikista pahin on se, kun ihminen on ollut liikkuva ja se viedään. Lastenlapsien syntymät.
Digitaalisten laitteiden käyttö
Olen laskujen maksamista varten opetellut älypuhelimen käyttämisen. Kaikki sähköinen asiointi oli minulle uutta. En ollut aikaisemmin paljoa kirjoitellut sähköpostia. Onhan se aika kätevää hoitaa laskut netissä. Minulla on myös läppäri. Ongelmatilanteita tulee joskus, mutta saan veljeltäni apua.
Lopuksi
Meillä on kuitenkin asiat hyvin. Asioiden mukaan mennään. Päivästä pitää pystyä nauttia. Tykkään, kun on tekemistä. Tylsistyn muuten.
Palaa hakutuloksiin