Ammattikorkeakoulut yritysten tukena digi-HTA-arviointiin lähtiessä
31.08.23
Terveysteknologian kehittämiltä tuotteilta ja palveluilta kaivataan yhä vahvempaa näyttöä tuotteen soveltuvuudesta sote-asiakkaiden käyttöön. HTA (Health Technology Assessment) eli erilaisten digitaalisten terveysteknologioiden arviointimenetelmä on kasvava trendi maailmanlaajuisesti, mistä ovat esimerkkinä Saksan DiGA-malli, terveys- ja hyvinvointisovellusten laatustandardi ISO/TS 82304-2:2021 ja STM:n toimeksiannosta kehitetty digi-HTA.
Kansalliseksi toiminnoksi kehitetty digi-HTA-arviointi koostuu useista eri osa-alueista, joita ovat vaikuttavuus, kustannukset, turvallisuus, tietosuoja ja -turva, sekä käytettävyys ja saavutettavuus. Apuna yrityksille arviointikokonaisuuden hahmottamisessa ja näytön kokoamisessa ennen arviointiin lähtemistä voi toimia sparrausmalli, jota koeponnistettiin Centrian HIPPA-Remote-hankkeessa kevätkesällä 2023. HIPPA-Remote rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Sparrausmalli selkeyttämään ja rohkaisemaan yrityksiä
Vaikka nimenä sparraus viittaa enemmän kamppailulajeihin, HIPPA-Remoten sparrauksessa on kyse yritysneuvonnasta. Yrityssparraus ymmärretään tapana haastaa ajattelua, tarkentaa strategioita ja edistää yritysten kasvua. Sparraajan tehtävänä on lempeästi töniä sparrattavaa miettimään asioita uudella tavalla, löytämään näin ratkaisuja ja oppimaan uutta. Sparraus onkin kätevä tapa yrityksille vahvistaa omaa ajattelua ja tekemistä.
Digi-HTA-sparraus on AMK-asiantuntijoiden ja terveysteknologiayritysten välinen keskustelu, jonka tarkoituksena on parantaa yrityksen mahdollisuuksia digi-HTA-arviointiin lähtemiseen. Sparrausmallia kehitettiin kevään aikana tiiviissä yhteydessä kansallisen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA:n kanssa. Taustatyön keskeinen havainto oli, että digi-HTA-arviointiin lähteneiden yritysten tarpeet vaihtelivat suuresti. Kehitettävältä sparrausmallilta vaadittiin niin joustavuutta monenlaisiin tarpeisiin kuin laajaa soveltuvuutta eri digitaalisten ratkaisujen käyttöön. Tämän havainnon pohjalta kehitettiin sparrausmalli, joka kokoaa ammattikorkeakoulun HTA-asiantuntijat yhteen tarvepohjaisesti.
Digi-HTA-sparrausmalli koostuu alkukartoituksesta, toteutuksesta ja jälkisparrauksesta. Aluksi kartoitetaan yrityksen tilannetta ja toiveita, sekä määritetään ne kohdat, joihin pyritään vastaamaan. Sparrauksen toteutuksessa keskitytään näihin teemoihin yrityksen edustajien ja AMK-asiantuntijoiden kanssa. Prosessin lopuksi tehdään yhteenveto ja käydään läpi yrityksen suuntaviivoja kohti digi-HTA-arviointia. Lisäksi läpikäydään sparrauksen dokumentaatio ja luovutetaan mahdollisena toimenpiteenä tuotetut materiaalit yritykselle.
Pilotointi toi esiin mallin vahvuudet ja jatkokehittämistarpeet
Sparrausmallin pilotointi hankkeen yhteistyöyritysten kanssa toi esiin, että digi-HTA sparraukselle on tarvetta yrityskentällä. AMK-asiantuntijoiden tehtävänä oli selventää arvioinnin osa-alueiden sisältöjä ja auttaa hahmottamaan yrityksen valmiuksia arviointiin lähtemiseen. Yritysten valmiuksien parantaminen voi osaltaan nopeuttaa tuotteen tai palvelun digi-HTA-arviointiprosessia. Lisäksi tällä nähtiin vaikutusta arviointituloksen laatuun, sillä sparraus voi tuoda esiin kehittämiskohtia, joiden korjaaminen tai kehittäminen ennen arviointia voi parantaa lopputulosta.
Sparrausmallia testattiin kahden erilaisen yhteistyöyrityksen kanssa. Pilotoinnin aikana palautetta kerättiin sparrausmallista ja -työkalusta sparraukseen osallistuneilta yrityksiltä, asiantuntijoilta ja digi-HTA arvioinneista vastaavalta FinCCHTA-yksiköltä. Laajan palautteen keräämisen avulla haluttiin varmistaa, että yritykset todella kokivat hyötyneensä sparrauksesta, ja että sparrausmalli ja -työkalu todella vastasivat niihin tarpeisiin, mitä yrityksillä on ilmennyt haasteina arviointiin lähtiessä. Saadun palautteen perusteella sparraustyökaluun tehtiin pieniä muutoksia.
Molemmat pilottiyritykset olivat kehittäneet digitaalista palvelua sote-kentän asiakkaiden käyttöön, mutta näiden valmiusaste oli eri tasoilla. Ensimmäisen palvelu oli jo markkinoilla, kun taas toisen yrityksen palvelu oli vasta julkaisun alla. Pilotoinnit osoittivat, että sparrausmallin hyödyt tulevat parhaiten esiin yritysten kanssa, joilla on valmis tuote tai palvelu, sekä konkreettinen suunnitelma digi-HTA-arviointiin lähtemiseksi. Tällaisten yritysten tukena sparraus tuottaa konkreettista hyötyä yritykselle, kuten tukea tuotteen tai palvelun vaikuttavuuden osoittamiseksi. Yrityksillä, joiden tuote tai palvelu ei ole vielä markkinoilla, sparrauksen ensisijaisena hyötynä nähtiin tiedon lisääminen, jota yritys voi hyödyntää omassa jatkokehittämisessään ennen tuotteen tai palvelun markkinoille saattamista.
Kummankaan pilottiyrityksen palvelut eivät olleet lääkinnällisiä laitteita, eikä palveluita tavoiteltu saattaa sellaisiksi.
Ammattikorkeakouluilla keskeinen rooli
Hankkeen aikana kävi ilmi, että digi-HTA:n liittyvää osaamista ja asiantuntijuutta on kertynyt eri ammattikorkeakouluilla. Yhteisen keskustelun käynnistämiseksi Centrian HIPPA-Remote kokosi yhteen AMK-asiantuntijoita pohtimaan ammattikorkeakoulujen roolia digi-HTA:ssa. Kesäkuussa järjestettyyn etätapaamiseen osallistui Centrian, Metropolian ja LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijoita.
Ammattikorkeakoulujen rooli nähtiin keskeisenä ennen yrityksen digi-HTA-arviointiin lähtemistä. AMK-asiantuntijat toimivat digi-HTA-tulkkeina yrityksille, mutta myös konkreettisena apuna arviointikehikkoa täyttäessä sekä apuna testauksessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut ovat hyvin eri vaiheissa digi-HTA:n kanssa. Yhteistä on, että kaikki ammattikorkeakoulut ovat tunnistaneet aiheen tarpeelliseksi ja että osaamista on kerättävä – ei pelkästään digi-HTA:stä vaan HTA:sta yleisesti. Ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö digi-HTA:ssa nähtiin tärkeäksi, jonka vuoksi hyvin alkanut keskustelu saa jatkoa lähitulevaisuudessa.
Lähteet:
Förbom, Jussi. (2012). Sparraajan käsikirja. Askelmerkkejä luovien alojen liiketoiminnan kehittämiseen. Luovan Suomen julkaisuja 7. Luova Suomi Diges ry.
Kirjoittajat:Petra Kämäräinen, TKI-asiantuntija, HIPPA-Remote, Centria-ammattikorkeakoulu
petra.kamarainen@centria.fi
www.centriahealthlab.fi
Kuva RM Healthcare Pixabaystä