Asiakastarpeiden kerääminen antaa pohjaa tuotteen ja palvelun kehittämiselle

HIPPA-hankeen tarkoituksena on ollut kehittää uusia älykkäitä asumiseen liittyviä tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat mielekkään ja turvallisen arjen tarpeisiin monipuolisesti ja käyttäjälähtöisesti. Uusien tuotteiden ja palveluiden käyttäjälähtöisyyden varmistamiseksi hankkeen Oamkin ja Oulun kaupungin asumispalveluiden henkilöstö ja hankkeessa mukana olevat toimintaterapian opiskelijat selvittivät syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana palveluiden käyttäjien asumiseen ja palveluihin liittyviä tarpeita ja toiveita. Asukkaiden näkemys oli tärkeää saada esille, jotta hankkeessa kehitettävät ratkaisut vastaisivat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin. 

Tietoa kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla ikääntyneitä aikuisia ja muita palveluiden piirissä olevia henkilöitä heidän todellisissa toimintaympäristöissään eli kodeissa ja vapaa-ajan tapahtumissa. Tiedonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluina ja ryhmähaastatteluina työpajoissa. Kaikkiaan haastatteluihin ja työpajoihin osallistui reilut 50 henkilöä. Tiedonkeruusta on julkaistu kaksi erillistä opinnäytetyötä. Yritykset voivat hyödyntää kerättyjä asiakastarpeista omissa palvelu- ja tuoteratkaisuissaan.
 

Tiedonkeruu työpajoissa

Haastattelut ja havainnoinnit perustuivat toimintaterapian tietoperustaan, jota käytettiin ohjaamaan haastattelujen suunnittelua, teemojen valintaa sekä aineiston analysointia. Haastatteluiden menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opiskelijat haastattelivat neljää erilaisissa elämäntilanteissa olevaa ikääntynyttä aikuista. Hankkeessa työskennellyt asiantuntija valitsi haastateltavat ja pyysi heiltä suostumuksen tiedonkeruuseen.

Haastattelut toteutettiin asiakkaiden kotona, jotta tilanne olisi järjestelyiltään mahdollisimman luonteva ja luottamuksellinen. Lisäksi opiskelijat havainnoivat haastateltavien toimintaa haastattelujen yhteydessä. Kotiympäristössään haastateltavat ikäihmiset pystyivät havainnollistamaan omaa toimintaansa parhaiten. Tuttu kotiympäristö tarjosi haastateltavalle mahdollisuuden puhua myös aremmista asioista. Arkielämään ja omaan kotiin liittyvät ilmiöt tulivat luontevasti esiin aidossa, tututussa ympäristössä keskustellen. Teemahaastelun yhteydessä haastateltavat arvioivat itse koti- ja lähiympäristönsä toimivuutta ja turvallisuutta.

Teemahaastattelun tavoitteena oli selvittää, millaisia tarpeita ikäihmisillä on omalle asumisympäristölleen. Lisäksi haastattelussa selvitettiin, millaisia tapoja ja rooleja ikäihmisillä on kotiympäristössään. Haastatteluissa keskusteltiin myös siitä, miten ikäihmiset kokevat mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa omaan arkeensa ja arjessa suoriutumiseensa.
 

Ennen varsinaisten haastattelujen toteuttamista opiskelijat ottivat yhteyttä haastateltaviin puhelimitse ja sopivat tapaamisesta. Ensimmäisessä tapaamisessa opiskelijat tutustuivat haastateltaviin luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentamiseksi. Tapaamisessa keskusteltiin HIPPA-hankkeesta ja haastattelun tarkoituksesta. Haastateltaville kerrottiin, että kaikki haastattelussa esiin tulevat asiat käsitellään luottamuksellisesti ja anonyymisti. Samalla opiskelijat sopivat yhdessä haastateltavien kanssa ajan varsinaiselle haastattelulle. 

Varsinaiset haastattelut nauhoitettiin. Tähän pyydettiin ennakkoon lupa haastateltavilta. Niiden haastateltavien, jotka eivät halunneet haastattelua nauhoitettavan, haastattelut tallennettiin kirjoittamalla muistiinpanot. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
 

Arjen haasteet tulivat esille

Työpajoista ja haastatteluista saaduista aineistoista tuli esille samanlaisia tarpeita ja toiveita tiedonhankintamenetelmästä riippumatta. Tarpeet liittyivät arkeen ja kotielämän toimintoihin kodissa ja pihapiirissä. Esimerkiksi kodin lamppujen ja palohälyttimen paristojen vaihtaminen oli usealle vastaajalle haasteellista. Lisäksi haasteelliseksi koettiin lumitöiden tekeminen ja nurmikon leikkaaminen, myös takkapuiden tekeminen oli vaikeaa. Kotipalveluiden ja lähipalveluiden toimivuus ja saatavuus koettiin tärkeäksi. Kulttuuripalveluja kuten kirjasto- ja teatteripalveluja vastaajat halusivat säilyttää lähipalveluina. Luontoon liittyvät elementit koettiin tärkeäksi omassa asuinympäristössä ja huoli esimerkiksi metsien säilyttämisestä tuli vastauksissa esille.

Vastaajat kokivat tärkeänä sosiaalisen kanssakäymisen ystävien ja naapureiden kanssa. Yhteisöllisyyden lisäksi oma rauha ja mahdollisuudet toimia omien mielenkiinnonkohteiden mukaisesti olivat tärkeitä asioita. Esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksiin osallistuminen koettiin tärkeäksi toiminnaksi niin nykyisyydessä kuin tulevaisuudessakin. Ikäihmisten tulevaisuuden toiveina oli, että heidän ei tarvitsi olla yksin ja että he saisivat tehdä heille tärkeitä toimintoja mahdollisimman pitkään niin kotona kuin palveluasumisessakin.

Turvalliseen asumiseen ja liikkumiseen liittyvät jokapäiväiset haasteet huolestuttivat vastaajia. Näitä haasteita olivat mm. portaat ja kapeat kulkuväylät. Vastaajat toivoivat hissejä sekä leveämpiä kulkuväyliä helpottamaan jokapäiväistä liikkumista. Vastaajia huoletti myös kulkuväylien ja pihojen liukkaus sekä huono valaistus niin piha-alueilla kuin kevyenliikenteen väylillä. Vastaajien toiveena oli, että ulkovalaistusta parannettaisiin ja kulkuväylien varrelle lisättäisiin penkkejä ja muita istumiseen soveltuvia levähdyspaikkoja.

Teknologisten ratkaisujen osalta vastaajat toivoivat tietoa tuotteista, niiden saatavuudesta ja niiden käyttöön liittyvästä ohjauksesta. Vastaajat toivoivat käyttöönsä arjen turvallisuuteen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvää teknologiaa.

Vastaajat kokivat tärkeäksi turvallisuuden tunteen, yksilölliset ratkaisut heidän tarpeisiinsa ja itsemääräämisoikeuden omaa elämää koskevissa päätöksissä. Ikääntyminen tuo mukanaan toimintakyvyn muutoksia, joihin ei aina ole helppo sopeutua. Kotona selviämistä ja toiminnallista osallistumista voidaan tukea esimerkiksi kodin muutostöillä, yksilöllisillä apuvälineratkaisuilla ja kohdennetuilla palvelumalleilla. Vuosien saatossa asujansa näköiseksi muovautunut koti ja luotettavat ihmissuhteet luovat turvallisuuden tunnetta. Ikääntyneet haluavat olla aktiivisia omassa arjessaan ja tehdä päätökset itseään koskevissa asioissa omien voimavarojensa puitteissa.

 

Lue lisää opinnäytetöistä:

Teija Viitajylhä ja Roosa Virranniemi: Ikääntyneiden aikuisten tarpeita ja toiveita kotiin, kodin pihapiiriin ja lähialueisiin liittyen. Opinnäytetyö. Syksy 2019. Toimintaterapian tutkinto-ohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/267678

Anne Lukkari ja Hanna Niskasaari: Ikääntyneiden näkemyksiä arjesta ja asumisesta. Tarvekartoitus osana käyttäjälähtöistä kehittämishanketta. Opinnäytetyö. Kevät 2020. Toimintaterapian tutkinto-ohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/334765

 

Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran HIPPA-hankkeen blogissa 1.9.2020.

Kirjoittajat:

Toimintaterapeuttiopiskelijat Anne Lukkari, Hanna Niskasaari, Teija Viitajylhä ja Roosa Virranniemi, Oamk
Eliisa Niilekselä, asiantuntijaopettaja / toimintaterapia, HIPPA-hanke, Oamk
Kirsi Jokinen, FM, Lehtori, Oamk, Sosiaaliala ja kuntoutus, projektipäällikkö, HIPPA-hanke