Hyteairo kirittää sote-alaa robotiikan ja tekoälyn käyttöönotossa

Tekoälyllä ja palvelurobotiikalla on viimeisten vuosien aikana nähty olevan  potentiaalia sote-alalla, ja mm. EVA ja Sitra ovat kirjoittaneet aiheesta näkyvästi. Näiden teknologioiden hyödyntämistä sote-sektorilla edistää STM:n käynnistämä kansallinen Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma Hyteairo alaohjelmineen. THL:n erikoistutkija Heidi Anttila koordinoi Hyteairo-ohjelmaa ja toimii siihen liittyvän KATI-ohjelman ohjelmajohtajana. Tässä jutussa hän avaa sitä, kuinka robotiikka voi auttaa palveluasumisessa. 

 

Hyvinvointia ja tehokkuutta uusilla teknologioilla 

Vuonna 2017 alkaneen Hyteairo-ohjelman nimi tulee sanoista AI (tekoäly) ja robotics tai robotiikka. Ohjelman yleisenä tavoitteena on sekä parantaa ihmisten hyvinvointia että tehostaa sote-alan palvelujärjestelmän toimintaa. Teknologian uskotaan myös vapauttavan ammattilaisten aikaa asiakkaiden kohtaamiseen.

Uusien teknologioiden hyödyntämisen vauhdissa on eroja toimialojen välillä. 

“Yleisesti ottaen tässä työssä ollaan sote-alalla pikkuisen jälkijunassa verrattuna moniin muihin toimialoihin. Siksi verkostoituminen ja yhteistyö on nyt tärkeää”, Heidi Anttila toteaa.

Sote-sektorin edelläkävijöitä ovat Suomessa etenkin Eksote - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Oulun kaupunki. Hyteairo-ohjelman alaisuudessa toimii erilaisia verkostoja kuten Analytiikkaosaamisverkosto sekä Keskustelevan tekoälyn kansallinen innovaatioverkosto, joka liittyy erilaisten bottien hyödyntämiseen.  

“Haluaisimme edistää bottien käyttöä ei vaan asiakasrajapinnassa vaan myös tietojärjestelmien kesken. Silloin kaikkien ei tarvitsisi tehdä samoja asioita, vaan tehtäisiin yhteistyötä”, Anttila pohtii.

 

 

KATI-ohjelmassa kehitetään palveluasumista

Hyteairo-verkostossa toimii myös useita alaohjelmia kuten Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma. Sen toimintamalli koskee kunnilta uusien sote-alueiden järjestämisvastuulle siirtyviä kotihoitopalveluja. Malli ei siis ole suoraan sovellettavissa palveluasumisyksiköihin, mutta monien kotihoidossa pilotoitavien ratkaisujen uskotaan soveltuvan myös palveluasumisyksiköiden käyttöön.

KATI-ohjelmassa etsitään toimintakykyä ja itsenäistä asumista tukevia ja turvallisuutta lisääviä ratkaisuja, jotka perustuvat käyttäjien tarpeisiin. Myös tiedolla johtaminen ja alustaratkaisut ovat osa ohjelmakokonaisuutta. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla voitaisiin parantaa palvelujen saatavuutta etäkotihoidon ratkaisujen avulla. Tämä edellyttää kuitenkin yhtäältä verkkoinfrastruktuurin parantamista ja toisaalta myös uusien, heikolla verkkoyhteydellä tai ilman verkkoa toimivien ratkaisujen kehittämistä. 

“KATI-ohjelmassa vaaditaan, ettei enää tehdä bulkkia (massatavaraa) jota on jo olemassa, vaan että teknologiassa mennään jo korkeammalle tasolle. Toinen vaatimus on yhteiskehittäminen, ja siinä pitää olla loppukäyttäjät mukana”, Anttila kertoo.

 

Vaikutuksia arvioidaan eri näkökulmista

Entä tullaanko kodeissa näkemään enemmän palvelurobotteja lähitulevaisuudessa? Robotiikkaan on liitetty takavuosina paljon toiveita, mutta kysymykseen on Heidi Anttilan mielestä yhä vaikea vastata.

“Yksi ongelma on, että meillä on liian vähän kustannusvaikuttavuustietoa roboteista. Tässä tarvittaisiin Digi-HTA-arvioinnin kehittämistä. Tällainen arvio on valmistunut mm. eksoskeletoneista (ulkoisista tukirangoista). Toivomme että näitä tulisi lisää, jotta kunnilla olisi kättä pitempää tehdä hankintapäätöksiä eikä tarvitsisi pilotoida aina uudestaan.”

Uusiin teknologioihin perustuvien ratkaisujen vaikuttavuutta arvioidaan KATI-ohjelmassa neljästä näkökulmasta. Näistä ensimmäinen kattaa hyvinvointivaikutukset liittyen esimerkiksi loppukäyttäjien parantuneeseen terveydentilaan tai elämänlaatuun. Henkilöstövaikutukset viittaavat työprosessiin ja työtyytyväisyyteen ja kustannusvaikutukset etenkin kotona asumisen kustannusalueeseen. Neljäs ja viimeinen näkökulma on teknologiaratkaisun toimivuus, joka liittyy mm. ratkaisun käyttöönottoon ja yhteentoimivuuteen muiden ratkaisujen kanssa.   

“Pähkinänkuoressa toivomme järeämpää vaikutusten arviointia. THL koordinoi työtä, ja toivomme että arviointi tehdään yhteistyössä THL:n ja VTT:n kanssa, jotta tulokset saadaan kansallisesti yhteiseen käyttöön”, Heidi Anttila kiteyttää.

 

 

Ammattikorkeakoulut tiiviimmin mukaan ohjelmaan

Loppuvuodesta 2020 Hyteairo-ohjelma kutsui kaikkia ammattikorkeakouluja mukaan monialaiseen verkostoon, jonka nimeksi tuli Digitaalisen hyvinvoinnin AMK-verkosto. Yksi syy verkoston perustamiseen oli se, että KATI-ohjelman toimintamallilla on vaikutusta sote-alan ammattitaitovaatimuksiin. Toimintamallin mukaan työntekijöillä tulisi olla riittävä teknologian käyttöosaaminen sekä taito hyödyntää työssään sovellusten keräämää dataa. Nämä ammattitaitovaatimukset tulisi huomioida niin eri koulutustasoilla kuin myös täydennys- ja toimipaikkakoulutuksessa sekä perehdytyksessä.

Tulevaisuuden visiona on, että erilaiset toimijat verkottuisivat yhteen palveluekosysteemeiksi, joissa yritysten liiketoimintaa voisi skaalata kansallisesti ja jopa vientiin. Nyt tuotetaan usein erillisratkaisuja, jotka eivät ole yhteen toimivia.

“Toivomme todella, että amkit pystyisivät viemään Hyteairon kansallisesti tärkeitä asioita strategiseen suunnitteluunsa ja TKI-hankkeisiin”, Heidi Anttila toteaa.

AMK-verkoston puheenjohtajana toimii Metropoliassa työskentelevä yliopettaja Päivi Haho, joka kommentoi lopuksi verkostotyön mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen näkökulmasta.  

“Sote-alalla on vahvaa vaikuttavuuden arvioinnin osaamista. Sitä osaamista ei toistaiseksi vain ole juurikaan hyödynnetty uusien teknologioiden parissa tehtävässä työssä. Ammattikorkeakoulujen monialainen soveltava kehittämis- ja tutkimustyö tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen kumppanuuden uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, testaamiseen ja arviointiin”, Haho kertoo.

 

Lisätietoja:

Hyteairo (THL) (Hyteairon pääsivu)
Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma (STM)
Hyteairo (AiroIsland)

Tilaa Hyteairon uutiskirje ja liity kaikille avoimeen verkostoon lähettämällä viestiä osoitteeseen katja.pulli@thl.fi.

 

Lähteet:

Dufva, M. (2020). Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Kangasniemi, M., Andersson C. (2016). Enemmän inhimillistä hoivaa. Teoksessa Robotit töihin: Koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla? EVA Raportti 2/2016. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.  

Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, P., Pulli, K., & Anttila, H. (2020). Kotona asumista tukeva teknologia - kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI-malli). VTT Technology No. 373. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland.

Kirjoittajat:

Suvikki Honkkila, HIPPA- ja Roboboost-hankkeiden projektiasiantuntija, toimintaterapeutti AMK, VTK, M.A., Metropolia Ammattikorkeakoulu