Kehittäjäklubifoorumi valtakunnallisen kehittämistyön verkostona

Kehittäjäklubifoorumi on HIPPA - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hanketta varten suunnitelmavaiheessa luotu kehittämisen toimintamalli. Siinä jokaisella kumppanilla on toisten osatoteuttajien arvostamaa osaamista, jonka levittämisessä ja juurruttamisessa osallistujat sparraavat toisiaan (kuvio1.). 

Tätä kehittämisen mallia voidaan käyttää hanketoiminnan lisäksi laajasti verkostomaisen työskentelyn ja yhteisöllisen oppimisen tukena. Kuvaamme tässä blogissa Kehittäjäklubifoorumeiden toimintaa ja hyötyjä HIPPA-hankkeessa kehitettyjen toimintamallien kehittämisessä, levittämisessä ja juurruttamisessa. Artikkelia voi hyödyntää myös uusien hankkeiden kumppanuustoimintaa suunniteltaessa.

 

Kehittäjäklubifoorumit yhteisöllisen ymmärryksen ja oppimisen luojina 

Kehittäjäklubifoorumeissa eri alueiden korkeakoulujen, kaupunkien ja muiden organisaatioiden vastuullisia toimijoita ja asiantuntijoita on mukana kehittämässä yhteisiä alueellisia ja valtakunnallisia toimintamalleja. Foorumien yhteiskehittelyyn perustuva toiminta mahdollistaa toisilta ja toisista oppimisen ja se vahvistaa sitoutumista kehittämistoimintaan. Kehittäjäklubifoorumin toiminta perustuu yhteiskehittelyyn ja yhteisölliseen oppimiseen. Yhteiskehittelyn avulla voidaan jakaa osaamista, näkökulmia ja kehittämistarpeita sekä luoda ja kehittää yhdessä suunnitelmia. 

Olennaista yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta on kokemusten reflektointi ja jakaminen sekä keskeneräisten suunnitelmien keskinäinen sparraus. Tällä tavoin voidaan yhdessä kehittää monenlaisia yrityksiä palvelevia ekosysteemejä. Kehittäjäklubifoorumitoiminnan avulla kaikki hankkeessa mukana olevat kumppanit voivat olla oman asiantuntijuutensa lisäksi myös oppijoina, mikä vahvistaa esimerkiksi korkeakoulutoimijoiden elinikäistä ja joustavaa oppimista. Tällainen toiminta palvelee monimutkaisten ilmiöiden laajemman ymmärryksen syntymistä ja edesauttaa parempaa tuote- ja palvelukehittämistä.

HIPPA-hankkeessa Kehittäjäklubifoorumeiden tehtävänä on ollut edistää alueellisten tuote- ja palvelukehittämistä tukevien toimintamallien suunnittelua, pilotointia ja arviointia. Foorumeissa on hyödynnetty mukana olevien organisaatioiden vahvuuksia. Sen mukaisesti Oulun ammattikorkeakoulu ja kaupunki ovat sparranneet muita kumppaneita testauksiin liittyvissä suunnitelmissa, Metropolia AMK on sparrannut yhteiskehittelyä koko hankkeen ajan ja TAMK on sparrannut muita osatoteuttajia esimerkiksi kaupallistamisen ja markkinoinnin edistämisessä. Kehittäjäklubifoorumeissa on hyödynnetty osatoteuttajien moniasiantuntijuutta ja -toimijuutta ja lisäksi on käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita. 

Foorumien toiminta on toteutettu yhteiskehittelynä, jota kautta kumppaniorganisaatioiden suunnitelmat ovat jalostuneet konkreettisiksi toimintamalleiksi, toimenpiteiksi ja palveluiksi eri alueille hyödyttämään laajoja käyttäjäryhmiä. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu on sparrannut Metropoliaa ja Tampereen ammattikorkeakoulua alueellisten testausmallien kehittämisessä. Kehittäjäklubifoorumien tuloksia on hyödynnetty TAMKin Sote Virtual Labin ja Metropolia Proofin suunnittelussa. Foorumit tekevät jatkuvaa arviointia alueellisten kehittämistoimien onnistumisista sekä tiedottavat niiden tuloksista omille sidosryhmilleen. Foorumien myötä kehittämisponnistuksista tulee yhteisiä, kehittämistoiminnan joustavuus kasvaa ja kokeilukulttuuri leviää. Perusedellytyksenä on, että eri organisaatioiden vahvuuksia ja asiantuntijuutta arvostetaan ja jaetaan. Toisaalta se edellyttää, että kumppanit kertovat avoimesti omat kehittämistarpeensa ja -kohteensa.

 

Miten suunnitella ja toteuttaa Kehittäjäklubifoorumi?

Nykyisin me kaikki olemme jollain tavoin kytköksissä yhteiskunnan monimutkaisiin ongelmiin. Puhutaan systeemisistä ongelmista, joiden ratkaiseminen vaatii monen hallinnonalan, tieteenalan tai organisaation lähestymistapojen ja toimintatapojen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Esimerkiksi Vatajan (2018) mukaan tällaisten ongelmien ratkaisemiseen tähtäävät innovaatiotkin ovat luonteeltaan kompleksisia, jatkuvasti muuttuvia ja ameebamaisia. Se edellyttää kehittämistoiminnan suunnittelijoilta joustavuutta, epävarmuuden sietokykyä sekä jatkuvaa valveilla oloa esimerkiksi uusien asiantuntijoiden tunnistamiseksi ja herkkyyttä tunnistaa tulevia kehittämistarpeita riittävän ajoissa.
 

Kuvaamme seuraavaksi lyhyesti Kehittäjäklubifoorumin toimintaprosessin päävaiheet.

Jokaisessa kehittäjäklubfoorumeissa kehitettiin seuraavia palveluja: Yhteiskehittely, testaus ja käyttäjäkokeilu, kaupallistaminen ja markkinointi. Kehittämisen prosessi eteni siten, että ensimmäisessä vaiheessa Metropolia esitteli yhteiskehittelyä, Oulu testausta ja TAMK kaupallistamista ja markkinointia. Kaikki kumppanit aloittivat alueellisten konseptien rakentamisen. Toisessa vaiheesa kumppanit jakoivat pilotointikokemuksiaan ja muokkasivat toisten sparrausten tukemana toimintakonseptejaan. Kolmannessa vaiheessa kumppanit esittelivät toisilleen alueelliset toimintakonseptinsa ja niiden pohjalta rakennettiin yhteiset toimintakonseptit TUTTUnetiä varten. 

 

Kehittäjäklubifoorumin eteneminen:

Vaihe 1

• Yhteiskehittelypalvelun esittely. Alueellisten toimintakonseptien rakentamisen käynnistäminen.
• Testauksen ja käyttäjäkokeilupalvelun esittely. Alueellisten toimintakonseptien  rakentamisen käynnistäminen.
• Kaupallistamisen ja markkinoinnin esittely. Alueellisten mallien rakentamisen käynnistäminen.

Vaihe 2

• Yhteiskehittelykokemusten jakaminen ja alueellisten toimintakonseptien muokkaus.
• Testaus- ja käyttäjäkokeilukokemusten jakaminen ja alueellisten toimintakonseptien muokkaus.
• Kaupallistamisen ja markkinoinnin kokemusten jakaminen ja alueellisten toimintakonseptien muokkaus.

Vaihe 3

• Alueellisten yhteiskehittelykonseptien jakaminen ja yhteisen konseptin rakentaminen.
• Alueellisten testaus- ja käyttäjäkokeilukonseptien jakaminen ja yhteisen konseptin rakentaminen.
• Alueellisten kaupallistamis- ja markkinointikonseptien jakaminen ja yhteisen konseptin rakentaminen.

 

Yhteistyön rakentaminen alkaa hankkeen suunnitteluvaiheessa Kehittäjäklubifoorumin tarpeen ja toiminnan arvioinnilla. Suunnitteluvaiheessa luodaan alustava aikataulu kehittäjäklubifoorumin toiminnalle. Esimerkiksi HIPPA-hankkeessa kehittämisen kohteena oli kolme yrityksille tarjottavaa palvelua: yhteiskehittely, testaus sekä kaupallistaminen ja markkinointi. Foorumit kokoontuivat yhteensä kaksitoista kertaa jakamaan suunnitelmiaan ja kokemuksiaan sekä sparraamaan toinen toisiaan. Sparrauksessa jalostetaan omaa toimintaa peilaamalla sitä muun muassa toisilta saatuihin käytännön esimerkkeihin. Ensimmäisellä kierroksella kirkastettiin käsitteitä ja kehitettiin kuhunkin palveluun alustavat alueelliset toimintamallit, toisella kertaa reflektoitiin toteutettuja pilotteja ja kolmannella kertaa viimeisteltiin luotuja toimintamalleja. Foorumien tapaamisten välillä kumppanit sparrasivat toisiaan.

Kehittäjklubifoorumin toiminnan arviointi on jatkuvaa kehittävää arviointia, jonka avulla pystytään kirkastamaan tavoitteita, terävöittämään toiminnan fokusta ja tunnistamaan ketä sidosryhmien jäseniä on syytä kutsua mukaan kehittämisen eri vaiheissa. Jatkuva reflektoiva arviointi auttaa määräajoin täsmentämään foorumien tarkoitusta ja tavoitteita. HIPPA-hankkeessa jatkuvaa arviointia tehtiin kolmella tapaa: toteutuksia arvioitiin välittömästi projektipäälliköiden muodostamissa kokouksissa, 3x3-arvioinnissa sekä ulkoisten arvioijien toimesta.

Toiminnan fokus, kontekstin luonne ja tiedon tarve vaikuttavat siihen, keitä yhteistyökumppaneita kutsutaan mukaan kuhunkin kehittäjäklubifoorumiin. Kumppanit tuovat työskentelyyn monipuolista, perinteisiä ammattialojen käsityksiä rikkovaa osaamista ja uusia näkökulmia, mutta sen lisäksi voidaan tarvita erityistä osaamista ja tietoa. Erilaiset osaajat rikastavat foorumeiden työskentelyä ja avaavat ovet uusien asioiden oppimiselle ja ymmärrykselle sekä niitä koskevalle TKI-toiminnalle. 

Pitkäjänteinen ja vaikuttava foorumityöskentely edellyttää, että asiat on sovittu toiminta- ja viestintäsuunnitelmassa. Kehittäjäklubifoorumit viimeistelevät hankkeen tuloksia ja modifioivat myös tuotoksia. Esimerkiksi HIPPA-hankkeen tulokset oli alunperin tarkoitus julkaista käsikirjana, mutta kun tulokset alkoivat muotoutua, kävi selväksi, että verkkopalvelualusta toimisi monin tavoin mielekkäämpänä, ajantasaisempana ja kestävää kehitystä tukevana viestintäkanavana ja sen takia päädyttiin TUTTUnet-verkkoalustan perustamiseen. Sillä tavoin hankkeen tulokset on jaettavissa monikanavaisesti laajemmalle yleisölle.

Kehittäjäklubifoorumeiden merkitys kehittämistyössä
 

Kehittäjäklubifoorumeita voisi verrata liimaan, joka sitoo ja pitää hankkeen osatoteuttajat yhteisen kohteen äärellä. Kehittäjäklubifoorumeiden ansiosta eri toimijat ovat tietoisia siitä, mitä kehittämistoiminnassa valtakunnallisesti tapahtuu. Foorumeissa jaetaan ja benchmarkataan hyviä käytäntöjä ja sparrataan alueellisia ideoita ja toimintamalleja. Sillä tavoin hyvät käytännöt ja kriittiset kysymykset leviävät ja saavat lisäarvoa ja näkyvyyttä. Yhteisiin foorumeihin luodaan yhteiskehittelyn periaatteiden avulla luottamuksellinen, rento, avoin, vastaanottava ja vastavuoroinen ilmapiiri, jossa erilaisten näkökulmien rohkea esille tuominen voi olla jopa innostavaa ja uusia näkökulmia avaavaa. Jotta oppiminen mahdollistuisi ja uusille asioille löytyisi tilaa, tarvitaan reflektoivia pysähtymisiä ja irrottautumista omista ajattelumalleista, toimintatavoista ja -käytännöistä.

Haastammekin sinut pohtimaan omaa rooliasi Kehittäjäklubifoorumitoiminnan kehittäjänä ja hyödyntäjänä.
 

Lisätietoa: 

Kehittäjäklubeista ja niiden toiminnasta HIPPA -hankkeessa löytyy HIPPA-hankkeen blogista ja TUTTUnetistä.  

Yhteiskehittelyn keinoja: Innokylän sivusto

Kauppinen S., Kesäniemi E., Luojus S., Lange P. ja Lönn N.. 2020. Tarpeesta ratkaisuksi - Yhteiskehittämisen opas sosiaali- ja terveydenhuollossa. Forum Virium Helsinki ja Laurea

 

Lähteet:

Vataja, Katri. 2018. Monimutkainen, systeeminen vaikuttavuus. Sitra. Puheenvuoro 17.01.2018. Luettu 15.1.2021.

 

Kirjoittajat:

Leila Lintula, TTM, toimintaterapeutti, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toini Harra, YTT, FL, toimintaterapeutti, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Panu Karhinen, Ttm, toimintaterapeutti, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu