Kehittäjäklubit kehittämisyhteistyön ankkuroijina

Kehittäjäklubi on toimintamuoto, joka on kehittynyt HIPPA - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeessa. Hankkeessa mukana olevat ammattikorkeakoulut Metropolia AMK, TAMK ja Oamk ovat toteuttaneet ja mallintaneet sitä keskenään sekä yhdessä omien sidosryhmiensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Kehitettyä mallia voidaan käyttää laajasti yritysten tuote- ja palvelukehityksen sekä ylipäätänsä verkostomaisen työskentelyn tukena. 

Kehittäjäklubi ankkuroi alueellista kehittämistoimintaa 

Kehittäjäklubit ovat alueellisia ja avoimia tilaisuuksia digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille, opiskelijoille, yrityksille ja organisaatioille. Koollekutsujana ja tilaisuuksien järjestäjänä ovat toimineet ammattikorkeakoulut joko yksin tai yhdessä kaupunkikumppaneiden kanssa. Kutsut on lähetetty henkilökohtaisina sähköpostikutsuina tiedossa oleville asiasta kiinnostuneille henkilöille, hankkeen sivuilla sekä korkeakoulujen ja kaupunkien sivustoilla sekä avoimesti sosiaalisen median kanavissa. 

Klubin tehtävänä on edistää yritysten käyttäjälähtöistä ja moninäkökulmaista tuote- ja palvelukehittämistä. Tilaisuuksissa on esitelty viimeisimpiä tutkimustuloksia ja hyviä kokemuksia sekä koottu yhteen alueellisia kehittämistarpeita, pohdittu laajempien tuote- ja palvelukokonaisuuksien rakentamisen ehtoja ja merkitystä, sekä vahvistettu osallistujien verkostoitumista sekä alueellisia kehittäjäverkostoja. Kehittäjäklubitoimintaa on hyödynnetty myös hankkeen tulosten juurruttajana ja levittäjänä jo kehittämisprosessin aikana. Pandemiatilanteesta johtuen kehittäjäklubitoimintaa kokeillaan myös valtakunnallisena webinaarina.

Ammattikorkeakoulut tarjoavat tällaiselle kehittämistoiminnalle puolueettoman alustan ja samalla opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus päästä keskustelemaan niin kehittämistarpeista kuin niiden ratkaisuista. Metropolian Kehittäjäklubien työskentelyä  on ohjannut  yhteiskehittely. Osallistujien virittäytymistä aiheeseen on tuettu lyhyiden, asiaa avaavien asiantuntija-alustusten avulla. Yhteiskehittelyssä käytettävät osallistavat menetelmät ovat nostaneet esiin uusia ja ennalta arvaamattomia näkökulmia, ja auttaneet osallistujia ymmärtämään toistensa erilaisia näkökulmia. Toteutus on aina noudatellut samaa rakennetta: Aiheeseen virittävien alustusten jälkeen on kehitetty pienemmissä ryhmissä esimerkiksi learning cafe -menetelmää tai tulevaisuusmuistelua hyödyntäen yhteistä ymmärrystä aiheesta tai suunniteltu seuraavia steppejä kehittämistoiminnalle. Esimerkiksi Innovaatiokylän sivustolla ja CoHeWe- hankkeen yhteiskehittelyoppaassa on esitelty monipuolisesti erilaisia yhteiskehtittelyyn liittyviä menetelmiä, joita on helppo ottaa käyttöön.  
 

Miten toteuttaa Kehittäjäklubitoimintaa

Tänä päivänä yhteiskunnalliset ongelmat ovat monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen vaatii usean hallinonalan, tieteenaalan tai organisaation lähestymistapojen ja toimintatapojen käyttöönottoa/hyödyntämistä. Vatajan (2018) mukaan “systeemiseen muutokseen tähtäävät innovaatiot syntyvät useiden eri tekojen, toimijoiden ja ympäristötekijöiden verkostoissa ja yhteisvaikutuksesta, tehden innovaatioista luonteeltaan kompleksisia.” Kompleksiset systeemit ovat Vatajan (2018) mielestä jatkuvasti muuttuvia organismeja eli ameebamaisia systeemejä, joissa syy-seuraussuhteet ovat monensuuntaisia, ennalta-arvaamattomia ja muutokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Kompleksisuudesta ja monimutkaisuudesta johtuen vaikuttavuuden arvioinnissa on tunnistettava ennakoimattomat ja ei-toivotut vaikutukset, toteaa Vataja (2018). Hänen mielestään “ jos...niin” kuvausten sijaan tulisi kysyä “Mitä, jos?”. Kehittäjäklubit ovatkin olleet tällaisia ameebamaisia systeemejä, jotka ovat koko ajan muuttuvia ja kehittyviä. Niitä toteutetaan yhteiskehittelyn avulla, mikä mahdollistaa kysymyksen “Mitäs, jos?”. Kyseessä on siis jatkuvasti muuttuva verkostotoiminta, jonka toiminnan fokus muuttuu tarpeen mukaan samoin kuin sidosryhmät ja toimijat!

Kuvaamme seuraavaksi lyhyesti Kehittäjäklubin toimintaprosessin päävaiheet.

Kehittäjäklubin toimintaprosessi (kuvio 1) rakentuu seitsemästä toisiaan täydentävästä vaiheesta, jotka ovat:

1. Kehittäjäklubin tarpeen ja toiminnan arviointi
2. Sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden tunnistus ja nimeäminen
3. Toiminnan focuksen kirkastaminen ja periaatteista sopiminen
4. Työskentelymenetelmistä ja -muodoista sopiminen
5. Vastuuorganisaatioiden ja -henkilöiden nimeäminen sekä tehtävien jaosta sopiminen
6. Toiminta- ja viestintäsuunnitelman laatiminen
7. Kehittäjäklubin järjestäminen ja siitä tiedottaminen

 

Yhteistyön rakentaminen alkaa Kehittäjäklubin tarpeen ja toiminnan arvioinnilla. Tämän jälkeen arviointi on jatkuvaa kehittävää arviointia, jonka avulla pystytään muun muassa kirkastamaan toiminnan fokusta ja tunnistamaan tarvittavia sidosryhmiä. Jatkuva reflektoiva arviointi auttaa täsmentämään klubien tarkoitusta ja tavoitetta, jonka avulla pyritään vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. Toiminnan fokus, kontekstin luonne ja tiedon tarve vaikuttavat siihen, ketä yhteistyökumppaneita kutsutaan mukaan kussakin tilanteessa. Kumppaneiden odotetaan tuovan työskentelyyn monipuolista sekä perinteisiä ammattialojen käsityksiä rikkovaa osaamista ja uusia näkökulmia. Erilaiset osaajat rikastavat klubien työskentelyä ja avaavat ovet oppimiselle ja ymmärryksen avartamiselle. Vastuuorganisaatioiden ja -henkilöiden nimeämä ryhmä sopii  tehtävistä, työskentelymenetelmistä ja -muodoista. Pitkäjänteinen ja vaikuttava työskentely edellyttää toiminta- ja viestintäsuunnitelman laatimista ja sen jatkuvaan arviointiin perustuvaa päivittämistä. Kehittäjäklubien järjestämisestä ja tuotetuista tuloksista on aiheellista tiedottaa monikanavaisesti laajemmalle yleisölle.

 

Kehittäjäklubien merkitys kehittämistyössä

Kehittäjäklubit kokoavat yhteen moninäkökulmaisen joukon tuote- ja palvelukehittämisestä kiinnostuneita. Kehittäjäklubeissa jaetaan tietoa, kerätään kehittämistarpeita ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä alueellisille toimijoille ja kehittäjille. Jatkuvasti muuttuvan ja muotoutuvan arjen ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi on tärkeätä koota yhteen tuote- ja palvelukehittämisestä kiinnostuneita kansalaisia, yrityksiä ja organisaatioita.
Kehittäjäklubit auttavat osallistujia tunnistamaan uusia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Lisäksi ne edesauttavat korkeakoulujen ja kaupunkien tuote- ja palvelukehitystä tukevien toimenpiteiden kohdentamista yritysten näkökulmasta tärkeisiin asioihin. Ne myös laajentavat klubilaisten tietoisuutta kehittämisen mahdollisuuksista ja mahdollisista esteistä. Kehittäjäklubit auttavat samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä tutustumaan toisiinsa sekä vahvistamaan verkostoitumista ja yhteistyötä. 

Kehittäjäklubien ansiosta tietoisuus tuote- ja palvelukehittämisestä tavoittaa laajemman yleisön. Samalla luodaan paikka ja tila, joka mahdollistaa asiasta kiinnostuneiden toimijoiden kohtaamisen. Moninaisten toimijoiden kohtaamisissa syntyy aina jotakin ennalta arvaamatonta, jonka tunnistaminen on tärkeätä kehittämistoiminnan onnistumiselle. Kehittäjäklubit toimivat arjen tarpeiden sanoittamisen ja arvon luomisen tiloina samoin kuin vaikuttamisen tärkeyttä vahvistavana kanavana.

 

Lisätietoa:

Kehittäjäklubeista ja niiden toiminnasta HIPPA -hankkeessa löytyy HIPPA-hankkeen blogista sekä TUTTUnetistä. 

Yhteiskehittelyn keinoja: Innokylän sivusto

Kauppinen S., Kesäniemi E., Luojus S., Lange P. ja Lönn N.. 2020. Tarpeesta ratkaisuksi - Yhteiskehittämisen opas sosiaali- ja terveydenhuollossa. Forum Virium Helsinki ja Laurea

 

 

Kirjoittajat:

Leila Lintula, TTM, toimintaterapeutti, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toini Harra, YTT, FL, toimintaterapeutti, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Panu Karhinen, Ttm, toimintaterapeutti, lehtori, Metropolia AMK