Kohti tuottavaa ja onnistunutta somemarkkinointia

Some eli sosiaalinen media on sosiaalista kanssakäymistä eli vuorovaikutusta. Somen tarkoituksena on saada ihmisiä vuorovaikutukseen keskenään, herättää aktiivista ja käyttäjälähtöistä keskustelua sekä ylläpitää ihmisten välisiä suhteita.

Sosiaalisessa mediassa tavoitteena on saada ihmiset kiinnostuneeksi yrityksen postauksista ja saada heidät kommunikoimaan, sekä keskenään että yrityksen kanssa. Julkaisuja ei siis ainoastaan postata someen ja jätetä sinne yksin leijumaan, vaan niiden on tarkoitus herättää kiinnostusta ja rektioita. Somejulkaisujen tulisi tarjota kohdeyleisölle kiinnostavaa sisältöä ja saavat seuraajat sitoutumaan yritykseen.

 

Perusviestin kirkastaminen tehokkaan somemarkkinoinnin ytimessä

Usein organisaatioiden haasteena on, että yrityksen vetäjät tietävät kyllä tuotteensa ja palvelunsa läpikotaisin, mutta sitä ei osata viestiä selkeästi ulospäin. Ulkoisen viestinnän haasteena voi olla myös, että yritys huomaamatta käyttää liian vaikeasti ymmärrettävää oman ammattikunnan sisäistä ammattisanastoa, mikä sulkee muut asiasta kiinnostuneet ulkopuolelle. Selkeässä ulkoisessa viestinnässä on oleellista, että omasta tekemisestä pystytään kertomaan ytimekkäästi ja kansankielellä myös tuntemattomalle yleisölle, sulkematta tahtomatta ketään ulkopuolelle.

Yrityksen tavoitteet, arvot, yritystarina ja visio on tärkeää kirjoittaa auki. Vasta kun yrityksen perusviesti on sovittu ja aukikirjoitettu, pystytään somemarkkinointia alkaa suunnitella. Sopikaa ja laatikaa säännöt, kuinka yrityksestä viestitään: raamit, joiden sisällä voi viestiä sekä sävy, jolla ihmisiä puhutellaan, ja että nämä molemmat tukevat yrityksen arvomaailmaa.
 

Määrittele ja kirjoita auki:

• Kuka tai keitä olette? (yritystarina)
• Mitä yrityksesi tekee? (tuotteen tai palvelun perusviesti)
• Kenelle tuote tai palvelu on tarkoitettu? (kohderyhmä ja ideaaliasiakas)
• Miten teillä viestitään? (viestinnän sävy, ääni ja ilme)
• Missä teillä viestitään? (somekanavien valinta kohdeyleisön mukaan)
• Kenen vastuulla viestintä ja somemarkkinointi on?
• Markkinoinnin tavoitteet ja seuranta

Kysymys: Miten kuvailisit lauseella yrityksesi tuntemattomalle? Millaisella äänellä organisaatiosi puhuu ja miltä se näyttää?

 

Viestinnän säännöt ja visuaalinen ilme

Viestinnän säännöt ja sävyt on hyvä käydä läpi kaikkien työntekijöiden kanssa. Jos yrityksessä useat eri henkilöt hoitavat some-kanavia, tulisi heillä olla sama viestinnän ohjeistus. Jos taas somekanavista vastaa vain yksi henkilö, on vaarana, että viestintä helposti henkilöityy ja ilman aukikirjoittamista tietoa on vaikea siirtää eteenpäin. Viestinnän säännöt voidaan siirtää eteenpäin mahdollisille uusille työntekijöille, ulkopuoliselle ammattilaiselle tai somevastaavan vaihtuessa. Valitettavan usein hyvälle some- ja viestintäsuunnitelmalle ei anneta tarpeeksi aikaa. Mitä paremmin suunniteltu oman yrityksen ja brändin ääni on, sitä hauskempaa ja varmempaa somemarkkinointia on toteuttaa.

Somemarkkinointi on muutakin kuin hyvin tuotettua tekstiä. Visuaalinen ilme eli värimaailma, fontti, logo, brändivärit ja kuvat, ovat yhtä merkittävässä roolissa kuin tekstin tuottaminen. Usein rahaa säästetään juuri visuaalisessa ilmeessä: valokuvaajassa, videotuotannossa, logossa ja graafisen ilmeen suunnittelussa. Pidemmän päälle visuaalinen ilme määrittelee kuitenkin sitä, miten varteenotettavan ja arvostettavan kuvan yritys tai sen palvelu antaa.

 

Kuka on ideaaliasiakkaasi ja mitä somekanavia hän seuraa?

Kun yrityksen perusviesti ja viestinnän sävy on sovittu ja aukikirjoitettu, kirkastetaan ketä varten someviestintää ja -markkinointia lähdetään toteuttamaan. Ilman kohdeyleisön ja ideaaliasiakkaan määrittelyä saatamme helposti viestiä väärissä kanavissa tai käyttää rahaa hukkaan kohdistaessa markkinointibudjetin liian hajautetusti. Mitä tiiviimpi ja selkeämpi kohdeyleisön määrittely on, sitä tehokkaammin ja tarkemmin somemarkkinointia voidaan tehdä. Varsinkin, jos organisaatiolla on hyvin vähäiset resurssit somemarkkinoinnin toteutukselle, kohdeyleisön rajaaminen on ensisijaisen tärkeää.

Ideaaliasiakkaalla tarkoitetaan täysin fiktiivistä henkilöä, joka on tuotteesi tai palvelusi unelmakäyttäjä. Ideaaliasiakas luodaan markkinoinnin tueksi ja siitä on apua suunnitellessa viestinnän sisältöjä. Ideaaliasiakkaan avulla luodaan hyvin todentuntuinen esimerkkitilanne, jossa asiakas käyttää tuotetta tai palvelua. Minkälaisen ongelman tuote ratkaisee? Kuinka se parantaa asiakkaan elämänlaatua?

Pohdi, millainen ideaaliasiakkaasi on: minkä ikäinen hän on, missä hän asuu, miten hän viettää päivänsä, mitä eri medioita hän kuluttaa, mitä hän harrastaa, mitkä ovat hänen kiinnostuksen kohteet ja mistä hän unelmoi. Todentuntuisen henkilön luominen auttaa viestinnän sisällöntuotannossa, esimerkiksi kuvien valitsemisessa ja millaisella sävyllä tuotteista tai palveluista viestitään: käytetäänkö humoristisempaa vai asiallisempaa linjaa, hyödynnetäänkö enemmän kuvia vai videoita. 

 

Kysymys: kuinka sinun yrityksesi viestisi Irmalle? Entä Irman omahoitajalle Tuulille?
 

Ideaaliasiakas, esimerkki

Irma, 79 v

• Asuu palvelutalossa PIrkanmaalla.
• Kaksi lasta ja lapsenlapsi Otto 25.v, joka vierailee mummin luona säännöllisesti ja on aktiivinen somessa.
• Käyttää Facebookia ja on mukana Pirkanmaan eläkeläisten FB-ryhmässä sihteerinä, ei tykkää katsella televisiota, paitsi tietysti uutiset.
• Harrastanut nuorempana yleisurheilua, pitää edelleen kunnostaan hyvää huolta, tykkää ottaa valokuvia luonnosta.
• Kokee yksinäisyyttä ajoittain ja kaipaisi lisää ideoita ja tukea liikkumiseen.

Irman omahoitaja Tuuli, 38 v

• Asuu kumppaninsa, kouluikäisen lapsensa ja kahden mäyräkoiran kanssa Toijalassa omakotitalossa, on töissä lähihoitajana Pirkanmaan palvelutalossa.
• Käyttää Facebookia ja Instagramia sekä on innostunut Youtuben Ted Talk-videoista.
• Harrastaa makramee-seinävaatteiden tekoa ja etsii niihin ideoita Pinterestistä, kuuntelee usein äänikirjoina dekkareita kumppanin kanssa iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
• Haaveilee ammatillisesta kehittymisestä ja sairaanhoitajaksi opiskelusta, mutta töissä on aina kamala kiire.

Selvitä mitä somekanavia kohdeyleisösi käyttää ja millä tavoin. Voit tehdä markkinakartoitusta esimerkiksi kyselyllä tai haastattelemalla kohderyhmääsi kuuluvia henkilöitä. 

Somekanavia:

• Facebook
• Instagram
• LinkedIn
• Twitter
• Youtube
• Pinterest
• Snapchat
• Tiktok
• Jodel
• Reddit

Somekanavista esimerkiksi Tiktok, Jodel ja Redit ovat nuorten suosimia somekanavia. Jos yrityksen palvelut ovat suunnattu ikääntyneille, kannattaa somemarkkinoinnin kanaviksi valita ennemmin esimerkiksi Facebook ja Youtube. Facebookin käyttäjistä nousussa on yli 45-vuotiaat. Suomessa vuonna 2019 Facebookia käytti naisista 1,3 miljoonaa ja miehistä 1,22 miljoonaa. Facebook omistaa Instagramin eli jos yritys käyttää Facebookia, suositeltavaa on ottaa myös Instagram käyttöön. Kanavat tukevat toinen toistensa näkyvyyttä ja päivitykset voivat olla samankaltaisia tai jopa samoja. Facebookin mainostyökalulla Business Managerilla pystyy tekemään ja hallinnoimaan mainoksia molempiin kanaviin samanaikaisesti.

Google omistaa Youtuben ja se on Suomen suosituin videopalvelu. Youtube on maailman toisiksi suurin hakukone ja maailman toiseksi suosituin nettisivu, heti Googlen jälkeen. Yrityksen videoiden lataaminen Youtubeen suosii Google-hakupalvelun algoritmeja. Youtube-linkkejä on myös helppo upottaa muihin sosiaalisen median kanaviin sekä yrityksen kotisivuille. 

Jos yrityksen tuotteet tai palvelut ovat selkeästi suunnattu muille yrityksille, kannattaa yrityksen someaktiivisuutta suunnata ammattiyhteisö LinkedIniin. LinkedIn on ammatilliseen verkostoitumiseen tarkoitettu somekanava, joka yhdistää yritykset, potentiaaliset ja nykyiset asiakkaat, yhteistyökumppanit ja kollegat toisiinsa. LinkedInissa, kuten muissakin sosiaalisen median alustoissa, tärkeää on mielenkiintoinen ja lukijoita koukuttava sisältö.

 

Kysymys: Missä kanavissa kohdeyleisösi on? Millaisella viestillä tavoitat ideaaliasiakkaasi?

 

Miten somessa saa näkyvyyttä ja seuraajia?

Somekanavissa valttia on säännöllisyys ja etukäteen mietitty sisältö. Yrityksen tulee olla valmis keskustelemaan seuraajien kanssa ja tuottamaan heitä miellyttävää sisältöä. Sitouttamalla kohdeyleisö saadaan postauksiin kommentteja ja reaktioita, mikä nostaa yrityksen somenäkyvyyttä. Sisältöjä suunniteltaessa kannattaa kysyä: mitä kohdeyleisöni haluaisi seurata ja kuinka erotun muista?

Postausten aiheiden on hyvä vaihdella, ne joko:

• auttavat seuraajaa
• rohkaisevat osallistumaan
• viihdyttävät
• tiedottavat tai
• keskittyvät yrityksen brändiin

Suurimmat somemarkkinoinnin haasteet ovat uskalluksen puute, ajan puute ja osaamisen puute. Ole valmis satsaamaan somemarkkinointiin niin aikaa kuin rahaakin ja ole valmis heittäytymään. Kokeile rohkeasti erilaisia someviestinnän tapoja ja ole valmis myös muuttamaan suuntaa, jos jokin ei toimi. 

Sisältöjen reaktioita seuraamalla saat jatkuvasti kallisarvoista dataa, mikä toimii ja mikä ei. Älä lannistu, jos jokaiseen postaukseen ei ropise tykkäyksiä ja kommentteja. Somekanavien algoritmit eivät nosta kaikkia postauksia, vaan ne on tehty myös siten, että yritysten halutaan laittavan postauksiin rahaa. Algorimilla tarkoitetaan kaikkia niitä sääntöjä, jotka vaikuttavat somemarkkinoinnissa julkaisun näkyvyyteen. Esimerkiksi Facebookissa kehitettyjen algoritmien vuoksi kuvilla ja videoilla on parempi näkyvyys kuin tekstipäivityksillä.

Facebookin ryhmät ovat hyvä tapa levittää oman yrityksen ja tuotteiden tai palveluiden tunnettavuutta. Omia tuotteita voi tuoda esiin esimerkiksi oman paikkakunnan, kaupunginosan tai tietyn aihepiirin ryhmässä. Yrittäjänä kannattaa tutustua eri yrittäjäryhmiin. Monessa yrittäjäryhmässä saa mainostaa omia palveluita kysymällä tai tietyn aikamäärän rajoissa. Voit myös perustaa oman ryhmän, jos koet että aiheesta kiinnostuneita riittää.

Hashtagit eli asiasanat ja aihetunnisteet auttavat löytämään samaa käsitteleviä keskusteluita somessa. Hashtageja kannattaa postauksiin ehdottomasti lisätä, jotta potentiaaliset asiakkaat voivat löytää tuotteen tai palvelun. Hashtageja voi olla esimerkiksi #teknologia, #hyvinvointiteknologia ja #digitalisaatio. Jos kyseessä on hanke tai projekti, sille on hyvä luoda oma hashtag, jota postauksissa aina käytetään. Lisäksi voi lisätä myös keskeisten rahoittajien ja osatoteuttajien hashtagit sekä tägätä profiilit, jos sellaisia on. Esimerkiksi #HIPPAhanke, #Metropolia, #TAMK ja #Oamk.

 

Kysymys: Mitä seuraajani saa tästä? Miksi postasin tämän?
 

Maksullinen mainonta, vuosikalenteri ja seuranta

Tehokkaan ja tuloksellisen somemarkkinoinnin avainsana on suunnittelu. Aseta somemarkkinoinnillesi tavoitteet ja seuraa tuloksia. Tavoite voi olla esimerkiksi liikenne sivustolle, kuukausittainen myynti, bränditietoisuus, asiakaskontaktit, tykkääjät, videon katselumäärät tai seuraajien kasvattaminen. Aseta pieniä tavoitteita matkan varrelle kohti suurempia tavoitteita.

Tee somemarkkinoinnillesi vuosikalenteri. Suunnitelmat usein muuttuvat vuoden varrella, sillä some on reagoimista aikaan, mutta jonkinlaiset raamit somemarkkinoinnille olisi hyvä olla. Onko yritykselläsi esimerkiksi joitain tiettyjä merkkipäiviä, joita viestinnässä voisi hyödyntää: Kansainvälinen liikuntapäivä, äitienpäivä, joulu tai vaikka Kansainvälinen päivä naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa?

Voit ladata ilmaisen somekalenterin esimerkiksi täältä. Voit luoda sisältökalenterin myös sähköisesti esimerkiksi ilmaisen työkalun Trellon avulla. Sisältökalenteri auttaa pitämään julkaisujen tekemisen säännöllisenä, mikä suosii algoritmeja, ja vähentää myös niiden tekemiseen kuluvaa aikaa.

Ilman rahapanostustakin voi somemarkkinointia tehdä, mutta pienilläkin summilla ja hyvällä suunnittelulla tehoja on mahdollista saada irti huomattavasti enemmän. Jos olet epävarma esimerkiksi Facebookin mainostyökalun Business Managerin käytössä, pyydä ammattilainen avuksesi.

 

Kysymys: Mitkä ovat somemarkkinoinnin tavoitteet? Kuinka mittaat somemarkkinoinnin onnistumista?

Hieman perehtymistä ja ennen kaikkea rohkeaa heittäytymistä somemarkkinointiin!

Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran HIPPA-hankkeen blogissa 1.10.2020.

Kirjoittajat:

Johanna Storck, sosionomi (AMK), erikoistunut vanhus- ja mielenterveystyöhön, yrittäjä, digitaalisen markkinoinnin asiantuntija, sisällöntuottaja ja juontaja. www.johannastorck.com