Nollakäyttöliittymät tukemaan ikääntyvien ihmisten elämää

Ikääntymisen myötä ihmisten fyysinen ja psyykkinen toimintakyky heikkenee. Itsenäisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarjolla on erilaisia digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja. Usein ongelmana on kuitenkin niiden käyttöön oton ja käytön vaikeus. Ratkaisuja tähän löytyy nollakäyttöliittymätekniikasta, jossa käyttäjän ja järjestelmän välisen vuorovaikutuksen perustana on esimerkiksi käyttäjän puhe ja liikkeet. Tässä artikkelissa avataan nollakäyttöliittymän periaatteita ja sovelluksia painopisteenä ikäihmisten kotona asumisen tukeminen.

Ikääntyessäänkin ihmiset haluavat asua ja toimia itsenäisesti omissa kodeissaan. Iän myötä usein tulee kuitenkin terveysongelmia ja fyysisiä rajoituksia. Ne voivat tehdä päivittäisistä tehtävistä haastavia, esimerkkeinä hygieniarutiinien noudattaminen tai aterian valmistamisen hankaloituminen ja unohtaminen. Haasteiksi voivat muodostua myös muistin heikkenemisestä johtuvat ongelmat, kuten lääkkeenoton unohtaminen ja päivittäisten rutiinien noudattamisen vaikeudet. Nämä asiat ovat kuitenkin tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Ongelmat voivat kasvaa ja hankaloitua entisestään, kun asioita pyritään automatisoimaan ja digitalisoimaan käytettävyydeltään monimutkaisten laitteiden ja ohjelmistojen avulla. Jos ihmisellä on vaikeuksia arkisten rutiinien läpiviennissä, niin hankalasti opittavat ja käytettävät välineet eivät ainakaan helpota elämää.

Onneksi asiat eivät ole mustavalkoisia, vaan ratkaisuna voidaan soveltaa nollakäyttöliittymätekniikkaa (engl. Zero UI) käyttäjien ja järjestelmien välisessä kommunikaatiossa. Nollakäyttöliittymäteknologialla tarkoitetaan sellaisten käyttöliittymien suunnittelua ja kehittämistä, jotka vaativat vain vähän tai ei ollenkaan laitteiden tai sovellusten käyttötoimenpiteitä. Se hyödyntää ihmiselle luonnollisia tapoja viestiä, kuten puhetta ja eleitä, tarjotakseen saumattoman ja intuitiivisen käyttökokemuksen.[1, 4, 5, 6]

Mitä nollakäyttöliittymä tarkoittaa käytännössä?

Nollakäyttöliittymän taustalla on teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten vuorovaikutuksen digitaalisten laitteiden ja palvelujen kanssa ilman perinteisiä graafisia käyttöliittymiä, kuten näyttöjä, näppäimistöjä tai hiiriä. Tavoitteena on tehdä vuorovaikutuksesta luontevampaa ja saumattomampaa yhdistämällä ihmisen ja koneen välistä tapaa kommunikoida ihmiselle luonnollisella tavalla, esimerkiksi soveltamalla seuraavia asioita [1, 3, 4, 5]:

1. Puheentunnistusta ja -synteesiä: Käyttäjät voivat antaa komentoja ja saada palautetta äänen avulla. Esimerkkejä tällaisista sovelluksista ovat puheentunnistukseen perustuvat digitaaliset avustajat, kuten Apple Siri, Google Assistant ja Amazon Alexa. Tähän konseptiin liittyvät myös sovellukset, joissa käytetään laajoja tekoälymalleja, esimerkkinä kalifornialaisen OpenAI-yrityksen kehittämä tekoälypalvelu ChatGPT.

2. Eleiden ja liikkeiden tunnistusta kuva-analyysin avulla: Laitteet, jotka tunnistavat käyttäjän eleet ja liikkeet, voivat mahdollistaa vuorovaikutuksen ilman fyysistä kosketusta. Esimerkkejä tästä teknologiasta ovat erilaiset konenäkösovellukset sekä pelimaailmasta tutut liikeohjaimet Microsoft Kinect ja Nintendo Wii.

3. Haptista palautetta: Haptinen palaute tarkoittaa fyysistä tuntemusta, kuten värinää tai painetta, joka välittyy käyttäjälle laitteen kautta. Esimerkiksi älypuhelimet, älykellot ja peliohjaimet käyttävät usein haptista palautetta muun muassa värinähälyttimien avulla.

4. Biometrista tunnistusta: Kasvojen, sormenjälkien ja äänen tunnistaminen ovat esimerkkejä biometrisistä tunnistusmenetelmistä. Niiden avulla voidaan korvata salasanojen ja tunnuslukujen käyttäminen.

5. Paikantamiseen liittyviä palautteita: paikantamalla käyttäjän sijainnin voidaan käynnistää erilaisia toimintoja. Tätä kutsutaan myös geoaitaamiseksi (geofencing; ks. https://www.techtarget.com/whatis/definition/geofencing). Esimerkki tällaisesta toiminnallisuudesta on älyvalaistuksen ohjaaminen käyttäjän liikkeiden perusteella: riittää, että pidetään paikannuksella varustettu laite mukana, niin sen sijainnin mukaan valoja voidaan sytyttää ja sammuttaa.

Nollakäyttöliittymiä soveltamalla pyritään parantamaan käyttäjäkokemusta ja tekemään teknologian käytöstä helpompaa ja mukautuvampaa eri käyttäjäryhmille. Tämän tyyppiset käyttöliittymät voivat olla erityisen hyödyllisiä ikääntyneille, vammaisille tai niille, jotka eivät ole tottuneet käyttämään perinteisiä digitaalisia laitteita.[1, 3, 5, 6]

Esimerkkejä vaivattomasta digitaalisten järjestelmien käytöstä

Älykodeissa ja älykaupungeissa voidaan soveltaa nollakäyttöliittymäajattelua. Tällaisten ratkaisujen avulla käyttäjät voivat hallita laitteita ja palveluja luonnonmukaisesti ilman hankalaa perehdytysprosessia. Tässä esimerkkejä toteutuksista [1, 2, 3]:

1. Vuorovaikutteiset näytöt voidaan sijoittaa helposti käytettäviksi esimerkiksi päivittäisten kunto- ja vastaavien harjoitusten ohjaamisessa.

2. Älykkäät huonekalut voidaan suunnitella seuraamaan asukkaiden toimintaa ja raportoimaan siitä hoitajille, mikä puolestaan edesauttaa ylläpitämään turvallisuutta. 

3. Tärkeä näkökohta nollakäyttöliittymäteknologian käyttämisessä ikääntyneiden ihmisten tukemiseen on putoamisen tai kaatumisen havaitseminen. Kaatumiset ovat yksi johtavista ikääntyneiden ihmisten loukkaantumissyistä ja voivat johtaa vakaviin lääketieteellisiin komplikaatioihin tai jopa kuolemaan. Nollakäyttöliittymäteknologiaa voidaan käyttää ennaltahkäisemään putoamista sekä sen havaitsemiseen ja ilmoittamiseen hoitajille tai tarvittaessa hätäpalveluihin.

4. Nollakäyttöliittymäpohjainen pelillistäminen on tehokas tekniikka ikääntyneiden ihmisten motivoimiseen ja sitouttamiseen tekemällä toiminnasta nautinnollisempaa ja vuorovaikutteisempaa palkitsemisjärjestelmien, haasteiden, tehtävien, tulostaulukoiden ja tarinankerronnan avulla. 

5. Nollakäyttöliittymäteknologia voi myös auttaa ylläpitämään hygieniarutiineja kosketusvapailla saippua-annostelijoilla, käsienpesulla, suihkulla ja huuhtelulla.

6. Mukauttaminen, kuten henkilökohtaiset musiikkisoittolistat, henkilökohtaiset ääniavustajat ja henkilökohtaiset ohjelmat, voivat myös motivoida ikääntyneitä henkilöitä. Nollakäyttöliittymäteknologia voi havaita tunteita ja liikkeitä ja suorittaa toimintoja niiden mukaisesti, mikä voi parantaa iäkkään ihmisen mielialaa. Muistutukset lääkkeiden ottamisesta tai aterian valmistamisesta voivat myös auttaa heitä ylläpitämään rutiineja.

Yhteenveto

Digitaalisuus mahdollistaa useita tapoja auttaa ja motivoida ikääntyneitä ihmisiä. Näistä esimerkkeinä toimivat päivittäisten rutiinien ylläpitäminen, liikunnan harrastaminen, saavutettavissa olevien tavoitteiden asettaminen, kirjojen lukeminen tai uusien taitojen kehittäminen. Tarkoituksen ja hyödyllisyyden tunteen luominen on tärkeää ihmisten motivaation ylläpitämisessä.

Nollakäyttöliittymäpohjaiset ratkaisut voivat auttaa käyttäjiä saavuttamaan edellä mainitut tavoitteet. Älykodin järjestelmien avulla voidaan automatisoida tehtäviä, kuten valojen sytyttämistä/sammuttamista, huonelämpötilan säätöä, ovien lukitsemista/avaamista ja verhojen avaamista/sulkemista. Nämä kaikki aputoiminnot auttavat iäkkäitä ihmisiä selviytymään arjestaan itsenäisesti. 

Kaiken kaikkiaan helppokäyttöiset digitaaliset palvelut voivat auttaa iäkkäitä ihmisiä elämään mielekästä elämää. Tätä teknologiaa hyödyntämällä iäkkäät ihmiset voivat käyttää erilaisia aktiviteetteja ja palveluita intuitiivisesti, jolloin he voivat pysyä itsenäisinä ja hallita elämäänsä. Se voi olla arvokas työkalu ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin vastaamisessa ja yksin kotona asuvien ikääntyneiden hyvinvoinnin turvaamisessa.

Linkkejä aiheeseen syventymisen tueksi

Shah, R., Zero UI To Help The Elderly, Master’s thesis, 52 pages, Information Technology, Metropolia UAS, 2023. (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629668)

Chan, M., Usability Testing With Older Adults, Nielsen Norman Group, 2023. (https://www.nngroup.com/articles/usability-testing-older-adults/)

De Cola, M., Maresca, G., D'Aleo, G., Carnazza, L., Giliberto, S., Grazia Maggio, M., Bramanti, A., Calabrò, R., Teleassistance for frail elderly people: A usability and customer satisfaction study, Geriatric Nursing, Volume 41, Issue 4, 2020, Pages 463-467, ISSN 0197-4572, https://doi.org/10.1016/j.gerinurse.2020.01.019. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0197457220300550)

Beaubien, S., Your Beginner's Guide to Zero UI, CareerFoundry, 2022, (https://careerfoundry.com/en/blog/ui-design/what-is-zero-ui/)

Karm, V., How Zero UI is Changing the Mobile Development Market, Bootcamp, 2023,  (https://bootcamp.uxdesign.cc/why-zero-ui-is-the-future-of-interface-design-896c2cb748c7)

Deep, M., Experiencing Zero-UI on a daily basis, UX Planet, 2023,  (https://uxplanet.org/experiencing-zero-ui-on-a-daily-basis-8e4f8fe78b89)

Kirjoittajat:

Aarne Klemetti, tutkijaopettaja, 
Softa, HyTe ja Smart,
ICT ja tuotantotalous,
Metropolia AMK

Ruchi Shah, Insinööri (ylempi AMK),
Softa, HyTe ja Smart,
ICT ja tuotantotalous,
Metropolia AMK