Numerot kohdalleen: Matematiikka liiketoiminnan suunnittelussa

Liiketoiminnan kuvaaminen numeroilla on paras tapa saada kokonaiskuva suunnittelun pohjaksi. Numeroita voidaan verrata keskenään ja eri vaihtoehtojen välillä on helppo tehdä vertailua. Numeerisessa muodossa tehty kehitystyö antaa tuloksia, joita on helpompi ymmärtää ja ne antavat keskustelulle yhteisen kielen.

Taloudelliset laskelmat sisältyvät aina yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan. Liiketoimintasuunnitelman pohjia ja työkaluja ohjeineen on tietoverkko pullollaan, jolloin sopivaa etsiessä kohtaa runsaudenpulan. Yrityksen liiketoiminnan muoto ja toimiala määrittää monesti, millaisella pohjalla suunnittelu on helpoin tehdä ja mikä antaa parhaalla tavalla vertailukelpoiset tulokset. Täydellistä sopivaa laskentapohjaa ei löydy käytännössä ikinä, täytyy siis löytää itselle paras mahdollinen.

Ennen kuin laskelmia alkaa tekemään, on tärkeää ymmärtää miten ja miksi laskelmia tulee käyttää.

Laskelmien tekemisessä itse tekeminen ja lopputulos ovat yhtä tärkeitä. Tekeminen itselle ja lopputulos ulkopuolisille sidosryhmille, kuten rahoittajille tai avustuksen myöntäjille.

Laskelmat ovat varsin yksinkertainen tapa hahmottaa onko liiketoiminta kannattavaa ja toteutettavissa. Lisäksi se pakottaa tekijän miettimään sellaisia talouden fundamentteja ja muuttujia, joita operatiivista liiketoimintaa suunnitellessa ei tule välttämättä ajateltua.

 

Laskelmat voidaan jakaa karkeasti seuraavalla tavalla:

Kannattavuuslaskelmat- Kertovat liiketoiminnan kannattavuuden, antavat tietoa kustannusrakenteesta, tietoa tarvittavista myyntimääristä ja tukea liiketoimintamallin suunnittelulle sekä hinnoittelupäätöksille.

Kassavirtalaskelmat- Antavat ennusteen yrityksen päivittäisten rahavarojen riittävyydestä ja rahoitustarpeesta eri ajanhetkillä. 

Investointilaskelmat- Vaihtoehtoislaskelmia, joilla haetaan tukea päätöksille investointien tekemisen tai niiden eri vaihtoehtojan valitsemisen välille.

Rahoituslaskelmat- Rahoituslaskelmilla kasataan käytännössä yhteen muista laskelmista saatu ennustetieto. Näistä saadaan johdettua selville, kuinka paljon yritys tarvitsee ulkopuolista rahoitusta alkuinvestointeihin ja käyttöpääomaan ja miten sitä voidaan maksaa takaisin.

Kaikki yllä olevat laskelmatyypit liittyvät toisiinsa. Päätösten tekemiseen tarvittava tieto syntyy laskelmien muodostamasta kokonaisuudesta. 

 

Laskelmien tekemisen kolme nyrkkisääntöä - Tarkkuus, Testaus ja Toimeenpano

 

Tarkkuus

Lähtökohtana laskelmien tekemiseen on hyvä pitää faktoja olettamien sijaan. Olettamat lisäävät epävarmuutta ja riskiä.

Päätökset pitää perustua mahdollisimman tarkkaan tietoon. Jos laskelmaan merkitsee jonkin  kustannus- tai tuloerän pelkkään omaan uskomukseen ja oletukseen pohjautuen, jää olettama kulkemaan läpi laskujen aina sille viimeiselle riville asti. Kaikki laskelmissa mukana olevat luvut pitää pystyä perustelemaan itselle ja myös ulkopuolisille sidosryhmille, joille tuloksia esitellään. Ole siis tarkka ja näe vaivaa oikeiden lukujen etsimiseen.
 

Testaus 

Laskelmilla saatuja tuloksia ja muuttujien vaihtelua niissä on hyvä testata.  Herkkyysanalyysi on erinomainen työkalu katsoa, miten eri toteumat vaikuttavat taloudelliseen suorituskykyyn. Mitä jos myynti on puolet suunnitellusta? Kuinka raaka-aineen 30 prosentin hinnannousu vaikuttaa kannattavuuteen? Mitä tapahtuu, jos palkkaamme uuden työntekijän? Entä jos korot nousevat tai valuuttakurssit muuttuvat?  Mitä merkitsee, jos annamme asiakkaalle 60 vuorokauden maksuajan?

Herkkyysanalyysit jaotellaan kahteen tyyppiin. Osittaisherkkyysanalyysissä muutetaan laskelman yhtä parametria kerrallaan, kuten esimerkiksi yhden tuotteen myynnin määrää tai hintaa, mutta muut muuttujat pysyvät vakiona. Tällöin nähdään kuinka muutos jollain osa-alueella vaikuttaa lopputulokseen. Osittaisherkkyysanalyysillä laskemalla useiden eri muuttujien suhteen syntyy käsitys yksittäisten muuttujien muutoksella yrityksen toimintaan.

Liiketoimintamallia on hyvä testata myös skenaariotestauksella. Siinä kuvitellaan kaksi tai useampi skenaario: paras tapaus, todennäköisin ja huonoin vaihtoehto. Sitten mietitään miten ne vaikuttavat kaikkiin laskelmissa oleviin parametreihin. Näin menettelemällä saadaan selville, miten yrityksen liiketoiminta muuttuu ja mitä pitää varautuessa ottaa huomioon. Yksi ajankohtainen esimerkki on  COVID -19 virus: olemme joutuneet miettimään millaisia vaikutuksia sillä on yrityksen liiketoimintaan lukujen valossa. Skenaariotestaus toimii tässä hyvin.
 

Toimeenpano

Laskeminen on lähtökohtaisesti tavoitteellista, sillä pyritään saamaan tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä päätöksiä. Laskelmien valmistuttua on syntynyt riittävä ymmärrys liiketoimintamallista ja kuva sen toimivuudesta. Herkkyysanalyysillä on saatu käsitys liiketoimintamalliin kohdistuvista riskeistä ja niiden toteutumisen vaikutuksista. 

Toimivan yhtälön kehittäminen omaan ideaan on iteratiivinen prosessi. Tulosten analysoinnin jälkeen on aika miettiä, miten tehdyt johtopäätökset vaikuttavat operatiivisten toimintojen järjestelyihin. Kuinka riskeihin voidaan varautua - tai vastaavasti, miten kannattavuus saadaan maksimoitua. 

Oikein ja tarkoituksenmukaisesti tehdyillä laskelmilla saadaan perusteet yrityksen rahoitukselle. Se kertoo omistajalle, kuinka liiketoiminta saadaan kannattamaan eri tilanteissa ja toisaalta niiden avulla voidaan osoittaa ulkopuolisille rahoittajille yrityksen olevan kannattava rahoituskohde.

 

Rahoitus

Liiketoiminnan rahoitus vaikuttaa yrityksen talouden perustekijöihin, joita ovat kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. Nämä kaikki on otettava huomioon suunnittelussa.

Lainarahoituksen kustannukset vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen, jonka vuoksi lainarahoitus tulisi pyrkiä hankkimaan mahdollisimman alhaisin kustannuksin. 

Yrityksen riittävän vakavaraisuuden varmistamiseksi velan osuus ei saisi nousta liian suureksi suhteessa yrityksen omaisuuteen. Liian velkainen yritys kestää heikosti mahdollisia huonompia aikoja. Toisaalta sopiva määrä velkaa voi olla yritykselle hyväksi, koska tällöin vieraan pääoman vipuvaikutus voi lisätä yrityksen oman pääoman tuottoa.

Kolmas rahoituksen suunnittelun tavoite on varmistaa yritykselle riittävä maksuvalmius, jolla tarkoitetaan yrityksen kykyä selviytyä maksuistaan kaikissa tilanteissa. Maksuvalmius on riittävä silloin, kun yrityksen pankkitilillä on riittävästi varoja tiedossa olevista ja mahdollisista yllättävistä tulevista maksuista selviytymiseen. Jos yrityksen maksuvalmius on heikko, yllättävät menot tai tulojen jääminen odotettua pienemmiksi voivat johtaa yrityksen maksuvalmiuskriisiin, josta voi pahimmillaan olla seurauksena yrityksen konkurssi.

 

Tarvittavan rahoituksen määrä

Yrityksen rahoituksen tarve selviää tehtyjen laskelmien pohjalta. Lähtökohtaisesti yritys tarvitsee rahaa alkuinvestointeihin ja käyttöpääomaan. 

Investointeihin tarvittava rahoitustarve selviää investointilaskelmasta. Käyttöpääoma vastaavasti on ne ”juoksevat menot”, jotka pitää maksaa ennen kuin yritys saa itse myymistään suoritteistaan maksun. 

Käyttöpääomaa tarvitaan raaka-aineiden, tarvikkeiden, myytävien tuotteiden jne. varten. Lisäksi aloittava yritys tarvitsee käyttöpääomaa alkumarkkinointiin, kuten esimerkiksi yrityksen graafisen ilmeen suunnitteluun, esitteiden ja käyntikorttien hankintaan, ikkuna- ja ajoneuvoteippauksiin sekä alkuvaiheen mainontaan jne. Lisäksi rahoitettavaksi käyttöpääomaeräksi pitää laskea yrityksen kassavarat, joilla se selviää tulevista maksuista.
Karkeasti laskettuna yrityksellä pitäisi olla kassavaroina 2-3 kk kuluja (vuokra, palkat, ym.) vastaava summa.

Laskemalla lopuksi yhteen investointeihin ja käyttöpääomaan tarvittava rahoitus saadaan selville yritystoiminnan edellyttämä rahan tarve, jonka jälkeen suunnitellaan tarvittavan rahoituksen hankinta eri lähteistä.
 

Yrityksen rahoituksen lähteet

Yrityksen rahan lähteitä ovat tulorahoitus ja pääomarahoitus. Tulorahoituksella tarkoitetaan yrityksen myyntituloista menojen vähentämisen jälkeen yli jäävää rahoitusta. Pääomarahoitus puolestaan jaetaan omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan.

Oma pääoma

Aloittavan yrityksen kohdalla yrityksen oma pääoma muodostuu yrityksen perustajien yritykseen sijoittamasta pääomasta. Myöhemmin yrityksen tuottaessa voittoa kertyneet voittovarat kasvattavat yrityksen omaa pääomaa, jos ne jätetään yritykseen, eikä niitä jaeta yrityksen omistajille.

Vieras pääoma

Vieraalla pääomalla tarkoitetaan yrityksen velkaa, jonka se joutuu maksamaan takaisin korkoineen velanantajalle. Pankeilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli yritysten rahoittajana. Pankkirahoituksen etuna on sen joustavuus, jolloin yrityksen on tarvittaessa helppo neuvotella pankin kanssa muutoksista lainojensa maksuaikatauluihin.

Pankkirahoituksen ongelmaksi aloittavan yritysten kannalta voivat kuitenkin muodostua pankkien vakuusvaatimukset. Pankin näkökulmasta pitää lainojen takaisinmaksu olla varmistettu. Tästä syystä pankit yleensä vaativat lainoilleen vakuudet. Aloittavalla yrityksellä ei useinkaan ole sellaista omaisuutta, jonka pankki voisi hyväksyä luoton vakuudeksi.  Tämän vuoksi yrityksen omistajat joutuvatkin usein luovuttamaan henkilökohtaista omaisuuttaan yrityksensä pankkirahoituksen vakuudeksi.
Vieraan pääoman instrumentteina voivat olla esimerkiksi pankin, Finnveran tai rahoitusyhtiöiden instrumentit tai erilaiset tuet ja avustukset., 

Pankki

Velkakirjalaina on perinteisin pankkirahoituksen muoto. Siinä yritys saa pankilta lainaksi sovitun rahamäärän, jonka se maksaa takaisin sovitun maksuohjelman mukaisesti. Lainaehdot sovitaan asiakas- ja tapauskohtaisesti. Velkakirjalainaa voidaan käyttää sekä lyhytaikaiseen, että pitkäaikaiseen rahoitukseen.

Luotollinen tili on rahoitusmuoto, jossa yrityksen käyttötiliin liitetään luotto-ominaisuus. Yritys voi käyttää luottoa aina tarpeen mukaan sovittuun luottorajaan saakka. Tilille tulevat maksusuoritukset pienentävät luoton määrää, ja yritys maksaa korkoa vain kulloinkin käytössä olevasta luotosta.

Luoton hinta muodostuu sovittavasta korosta limiittiprovisiosta. Koska limiittiprovisiota maksetaan koko luottorajan määrän, eikä käytetyn luoton mukaan, on todelliselle luoton käytölle laskettu luottokustannus sitä suurempi mitä vähemmän luottoa on käytössä. Luottoa voidaan ottaa joustavasti uudelleen käyttöön ilman, että nostoista tarvitse joka kerta erikseen neuvotella pankin kanssa.

Rahoituslimiitti on luotollisen tilin kaltainen järjestely. Siinä sovitaan enimmäismäärä, jonka puitteissa yritys voi kulloisenkin tarpeensa mukaan nostaa erisuuruisia lainoja. Kun yritys maksaa lainoja takaisin, vapautuu limiittiä uudelleen yrityksen käyttöön. Lainojen korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista sekä lainan nostamisen toimituspalkkiosta.

Rahoitusyhtiöt

Suomessa toimii useita rahoitusyhtiöitä. Rahoitusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen rahoitusta ilman erillistä vakuutta, jolloin rahoitettava kohde tai saatava riittävät luoton vakuudeksi. Rahoitusyhtiöt rahoittavat useimmiten jonkin esineen hankintaa joko suoraan tai yhdessä myyjäliikkeen kanssa. Rahoitusyhtiöt voivat harjoittaa myös yritysten käyttöpääoman rahoitusta ns. factoring rahoituksella tai ostamalla yrityksen laskusaatavia.

Koska rahoitusyhtiöiden rahoitukselle ei tarvita erillistä vakuutta, rahoitusyhtiöiden rahoitukset tulee kysymykseen, kun yrityksellä ei ole pankkikelpoisia vakuuksia tai ne haluavat säästää näitä vakuuksia myöhempää tarvetta varten. Rahoitusyhtiöiden yleisimmät rahoitusmuodot ovat osamaksukaupan rahoitus, leasing sekä factoring eli myyntisaamisten rahoitus ja yrityksen laskusaatavien ostaminen.

Finnvera

Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka rahoittaa sellaisia yrityksiä, joilla on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan, mutta joilta puuttuu riittävät vakuudet rahoituksen saamiseen esimerkiksi pankista. Laskelmat ovat ainoa keino tämän näyttämiseen. 

Finnvera pystyy ottamaan yksityisiä rahoituslaitoksia enemmän luottoriskejä, jolloin sen rahoitus voidaan myöntää ilman turvaavia vakuuksia. Finnvera voi myös jakaa luottoriskiä muiden rahoittajien kanssa.

Finnveran rahoitusta voivat saada eri alojen yritykset lukuun ottamatta maatilataloutta, metsätaloutta ja rakennusliikkeiden perustajaurakointia. Finnvera ei pääsääntöisesti myöskään rahoita sijoitustoimintaa eikä vuokra-asuntojen rakentamista tai saneerausta.

Finnveran kertoo sivuillaan lisää yrityksen perustamisesta. 

 

 

Tuet ja avustukset

Yritykset voivat määrätyin edellytyksin saada julkisista varoista maksettavia yritystukia, joiden perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. 

Starttiraha on aloittavan yrittäjän tuki, jolla tuetaan yrittäjän toimeentuloa yrityksen käynnistysvaiheen ajan. Starttirahan määrä ja kesto vaihtelevat tapauskohtaisesti.Enintään starttirahaa voi saada 18 kuukauden ajan. Tyypillinen starttirahan kestoaika on 6 kuukautta.

Starttirahaa voi saada työtön työnhakija, joka siirtyy kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä. TE-toimisto päättää tapauskohtaisesti starttirahan myöntämisestä sitten, kun se on selvittänyt, että yrittäjyys on hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto.

Yrityksen kehittämisavustus on tarkoitettu yrityksen kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoittamiseen. Tuettavia kehittämistoimenpiteitä voivat olla uusien tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittäminen. Kehittämistoimenpiteiden palkka-, konsultointi- ja matkakuluihin, messuille osallistumisiin ja vastaaviin menoihin voidaan avustusta myöntää enintään 50 % kustannuksista. Kehittämisavustuksella rahoitettavia investointeja puolestaan voivat olla esimerkiksi maa-alueiden, rakennusten, koneiden ja kaluston hankinnat. Investointeja voidaan tukea yrityksen koosta ja sijainnista riippuen 10–35 %:lla avustuksen perusteena olevista menoista.

Business Finland tarjoaa yrityksille rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kehittämiskelpoisten ideoiden muuttamiseksi liiketoiminnaksi. Tavoitteena on työllisyyden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäminen.

Business Finland rahoittaa sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden kehityshanke tähtää kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tekesin rahoituksen avulla yritys voi mm. kehittää uusia tai uudistaa olemassa olevia tuotteita ja palveluja sekä tuotantomenetelmiä ja liiketoimintamalleja. Yritys voi myös testata uuden ratkaisun toimintaa ja arvioida hyötyjä yhdessä asiakkaiden kanssa.

 

Kirjoittajat:

Arttu-Pekka Tavia, KTM, Lehtori, Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta, Oamk