Oulun ammattikorkeakoulun Mahdollistavassa Kodissa testattiin syksyllä 2019 Sanoste Oy:n Digital Trainer -ratkaisua, joka on tekoälyä hyödyntävä fysioterapian harjoitussovellus. Ratkaisu perustuu tekoälyyn ja pelillistämiseen, ja sitä käytetään fysioterapiassa antamaan tietoa kuntoutuksen edistymisestä. Testaus kesti kokonaisuudessaan 1,5 kuukautta ja se eteni seuraavien vaiheiden mukaan:
1. Yhteistyön suunnittelu
Yhteydenotto: HIPPA-hanke otti yhteyttä Sanoste Oy yritykseen ja tarjosi mahdollisuutta testaukseen.
Tunnustelutapaaminen: Yritys oli kiinnostunut testaamaan Sanoste Digital Trainer -ratkaisua Oulun ammattikorkeakoulussa. Keskustelimme yrityksen kanssa opiskelijatestauksesta vakioidussa simulaatioympäristössä ja testauksesta aidossa käyttöympäristössä. Päädyimme tekemään testauksen toimintaterapeuttiopiskelijan toimesta Oamkin Mahdollistavassa Kodissa. Yritys halusi ensin käyttökokemusta simulaatioympäristöstä. Jatkotoimenpiteenä oli testata ratkaisua aitojen käyttäjien kanssa.
Testaussuunnitelman laatiminen ja testaajien rekrytointi: Yritys, HIPPA-hankkeen Oamkin vastuuhenkilö ja Oamkin asiantuntijaopettaja laativat testaussuunnitelman. Tässä vaiheessa Oamkin asiantuntijaopettaja rekrytoi testaajaopiskelijan ja sai opiskelijalta suullisen suostumuksen. Koska yritys toimi pääkaupunkiseudulla, suunniteltiin testausta etäkokouksessa. Yritys kertoi testattavasta ratkaisusta ja asiantuntijaopettaja kuvasi testausympäristöä. Testaajaopiskelija kertoi, missä vaiheessa hän oli opinnoissaan sekä aikaisemmasta testauskokemuksestaan. Sovittiin aikataulu testaukselle. Yritys laati dokumenttipohjan testaustulosten kirjaamiselle. Päävastuu testaussuunnitelman laatimisesta oli yrityksellä.
Testaussopimuksen laatiminen: Laadimme testaussopimuksen yhdessä yrityksen kanssa. Testauspalvelu toteutettiin EU:n de minimis -tuen mahdollistamana, jolloin raha ei liikkunut yrityksen ja ammattikorkeakoulun välillä. Testaussuunnitelma liitettiin osaksi testaussopimusta.
Testaussopimuksen allekirjoittaminen: Yritys ja Oamkin vastuujohtaja allekirjoittivat testaussopimuksen.
2. Testauksen suunnittelu
Testiympäristön rakentaminen: Yrityksen toive oli, että testaus tapahtuisi kodinomaisessa ympäristössä. Mahdollistavassa Kodissa olosuhteita muokattiin yrityksen ohjeistuksen ja testauksen edellyttämällä tavalla. Testiympäristö varattiin testauksen ajaksi, jolloin se ei ollut opetuskäytössä.
Yritykselle toimitettiin tarvittavat tiedot testaajasta, ja yritys toimitti testitunnukset testaajalle.
Ohjeiden laatiminen: Yritys laati testausohjeet ja toimitti ne testaajalle.
Testaajien kouluttaminen: Testaus ei edellyttänyt koulutusta, vaan opiskelija ja Oamkin asiantuntijaopettaja perehtyivät ohjeisiin ja ratkaisuun ennen varsinaisen testauksen aloittamista.
3. Testauksen toteutus
Testaus: Opiskelija testasi ratkaisua testisuunnitelman mukaisesti. Opiskelija ja yritys olivat tiiviissä yhteistyössä, koska ilmeni, että testisuunnitelmaa piti tarkentaa.
Testitulosten kirjaaminen: Opiskelija kirjasi testitulokset yrityksen laatimaan dokumenttipohjaan.
Testauksen seuranta: Oamkin asiantuntijaopettaja seurasi testauksen etenemistä.
Testauksen tuki: Opiskelija oli suoraan yhteydessä yritykseen, jos testauksessa ilmeni ongelmia. Opiskelijan palautteen myötä ratkaisua kehitettiin testauksen edetessä.
4. Testauksen päättäminen
Testiympäristön purkaminen: Testaus tapahtui Mahdollistavassa Kodissa opiskelijan omalla kannettavalla tietokoneella. Testauksen päättyminen ei edellyttänyt toimenpiteitä testausympäristössä.
Testitulokset yritykselle: Opiskelija raportoi yritykselle testitulokset yrityksen laatimassa dokumenttipohjassa ja antoi lisäksi tietoa käyttäjäkokemuksestaan. Lopuksi kävimme yhteisen palautekeskustelun yrityksen, opiskelijan, Oamkin vastuuhenkilön ja asiantuntijaopettajan kanssa etäkokouksena.
Palaute yritykseltä: Yritykseltä pyydettiin palaute testauksen päättymisen jälkeen. Kysyimme yritykseltä palautetta viidellä kysymyksellä:
1. Teimmekö mitä lupasimme?
Marianne Dannbom: Projekti sujui erittäin hyvin ja saimme tulokset nopeammin kuin olimme osanneet odottaa. Olimme erittäin tyytyväisiä projektin arvolupaukseen ja tuloksiin.
2. Kannattiko yhteistyö? Millä perusteella?
Marianne Dannbom: Yhteistyö kannatti todellakin. Saimme arvokasta tietoa tuotekehitykselle.
3. Teimmekö oikeita asioita?
Marianne Dannbom: Teitte todellakin oikeita asioita. Lisää tällaista! Startup yritykset tarvitsevat pilotointia ja apua tuotekehitykseen. Ja sellaisen toimijan, joka on ammattitaitoinen ja johon voi ottaa yhteyttä helposti.
5. Yhteistyön jatko
Yritys jatkoi testausta autenttisessa ympäristössä HIPPA-hankkeessa Oulun kaupungilla sekä hankkeen ulkopuolella Oamkin fysioterapeuttiopiskelijoiden toteuttamana.
Sanosteen tekoälyyn pohjautuvaa kuntoutusohjelmaa testattiin myös autenttisesti. Testaajana Seija Floderus.
Videoiden toteutus
Jumppaharrastus kotiin kuvapuheluna
Sanoste Oy
Sanoste - tekoälyyn perustuvaa koneoppimista ja pelillistämistä fysioterapiaan
Käsikirjoitus, kuvaus ja äänitys: Minna Kilpeläinen ja Tuukka Lindholm
Leikkaus: Tuukka Lindholm
Ohjaus: Minna Kilpeläinen
Kirjoittajat:
Eliisa Niilekselä, asiantuntijaopettaja / toimintaterapia, HIPPA-hanke, Oamk
Kirsi Jokinen, hankevastaava, HIPPA-hanke, Oamk
Sanoste
Aiheeseen liittyvää
Tuotetestauskokemus Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapian opiskelijan näkökulmasta - Case Sanoste
ArtikkeliOlen toimintaterapiaopiskelija ja tein viimeisen harjoitteluni HIPPA-hankkeessa (6Aika: Hippa - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla). Harjoitteluuni...
Tutustu