Tuotekehityksen askeleet: vinkkejä yrittäjille ja kehittäjille

Kuten kaikessa inhimillisessä toiminnassa, myös innovoinnissa on oma sisäinen kielensä ja käsitteistönsä. Ne liittyvät prosessiin, jossa uusi idea tai ratkaisu havaittuun ongelmaan halutaan kehittää myytäväksi tuotteeksi tai uudeksi tavaksi toimia tuottavasti ja kannattavasti. Tuota käsitteistöä avataan tässä jutussa. 

 

Kuinka ideasta saadaan myytävä tuote?

Tuotteen – riippumatta siitä, onko kyseessä fyysinen tai virtuaalinen artefakti – markkinoille saattaminen on ponnistelua aikaa, kilpailua, kustannuksia ja kysyntää vastaan. Hyväksi käytännöksi on muodostunut edetä niin, että tuote saadaan myyntiin mahdollisimman nopeasti. Toimivia lähestymistapoja tähän ovat:

1. Proof-of-Concept (PoC): käsitteen toimivaksi todistaminen, myös konseptin validointi

2. Prototyyppi: suunnittelun apuväline, malli tai julkaistu tuote, jonka avulla voidaan testata konseptia tai prosessia

3. Pilotti: pilotin avulla voidaan rajallisen käyttäjäjoukon kanssa kehittää tuotetta ja sen käytettävyyttä tarkoitukseensa sopivaksi

4. Minimum Viable Product (MVP): pienin toimiva tuote / vähimmäisvaatimukset täyttävä tuote,

5. Design Sprint: viiden päivän suunnitelmallinen kehitysspurtti.

 

Yllä oleva lista ei ole tärkeysjärjestyksessä, vaan kehittämisessä voi soveltaa mitä tahansa näistä menetelmistä tai liikkua niiden välillä.

 

 

Kehitysprosessin kannustimia ovat useat tavoitteet:

1. Onko syntyvällä tuotteella tai käsitteellä mahdollisuuksia ratkaista havaittua ongelmaa tai vastata tunnistettuun kysyntään?

2. Halutaanko testata jotakin mielenkiintoista hypoteesia tai innovaatiota?

3. Kustannussäästöt, jotka saavutetaan sillä, että ideoita voidaan testata ja pohtia eri kulmista ennen tuotantoon viemistä tai jatkokehittämistä: esimerkiksi prototyypin voi valmistaa yksittäiskappaleena ja arvioida sen materiaalikustannuksia, käytettävyyttä sekä soveltuvuutta ajateltuun tarkoitukseensa

4. Säännöstöjen ja lakien noudattaminen tuotteen koko valmistusprosessissa.

5. Miten voidaan tuoda tuote nopeasti ensimmäisille käyttäjille? 

 

Tuotekehitysprosessi on luonteeltaan iteratiivinen, eli eri vaiheissa voidaan palata takaisin suunnittelupöydälle uusin ajatuksin ja kokemuksin. Tämän ei kuitenkaan ole suotavaa antaa hidastaa tuotteen markkinoille tuloa. Prosessin rinnalla kannattaa kuljettaa myös aikaisen epäonnistumisen ajatusta ja merkitystä: mitä nopeammin epäonnistutaan, sitä nopeammin päästään tekemään tavoitteeseen ohjaavia korjausliikkeitä tai lopetetaan kannattamattoman tuotteen kehittely ja pystytään nopeasti suuntaamaan resurssit tuottavampiin asioihin.

Myytävän tuotteen – digitaalisen tai konkreettisen – kehittämisperiaatteita voi kirkastaa seuraavalla kysymyksellä: ”Millä askelilla voidaan saada kilpailukykyinen tuote markkinoille mahdollisten säännöstöjen mukaisina, ketterästi, kannattavasti ja kysyntään vastaten?”

 

Keskeisiä tuotekehityksen käsitteitä

 

1. Konseptin validointi (Proof-of-Concept – PoC)

Konseptin validointi tarkoittaa määrätyn menetelmän tai idean todenmukaistamista tavoitteena osoittaa sen soveltuvuus. PoC on tavallisesti pieni ja epätäydellinen, mutta sitä voidaan käyttää osoittamaan teorian toimivuutta.

Konseptin vahvistamisessa soveliaaksi tiettyä käyttötarkoitusta varten eli validoinnissa testataan asiakkailla, onko tietty tuote- tai palvelukonsepti heidän kannaltaan kiinnostava, houkutteleva ja toimiva. Konseptin validointitutkimus on yleensä tiivis ja nopea prosessi.

Konseptin validointia kutsutaan joskus myös Proof of Concept -vaiheen testiksi (PoC-testaus). Tyypillisesti konseptin validointi tehdään laadullisena tutkimuksena. Siinä hyödynnetään esimerkiksi keskusteluita ja yhteiskehittelyä. 

Jos tuotekonsepti on jo konkretisoitu, voivat käyttäjät testata sitä jo etukäteen. Näin saadaan selville, onko tuote kiinnostava ja toimiva myös todellisissa käyttötilanteissa. Mitä enemmän konseptia voidaan verrata kilpaileviin tuotteisiin – siis benchmarkata – sitä paremmin ja luotettavammin siitä voidaan muodostaa käsitys.

 

2. Prototyyppi

Prototyyppi eli koekappale on varhaisen vaiheen näyte, malli tai julkaistu tuote, jonka avulla voidaan testata konseptia tai prosessia. Prototyyppi-termiä käytetään monissa eri yhteyksissä, mukaan lukien muotoilu, elektroniikka, tuotekehitys ja ohjelmistojen valmistaminen. Prototypointi tarjoaa kehittäjille konkreettisen alustan teoreettisen sijaan. Prototyypin luomista voidaan tapauskohtaisesti kutsua myös idean materialisoinniksi.

Prototyyppi on siis käytännön malline, jonka avulla voidaan määritellä tarvittavat valmistusprosessit sekä arvioida tulevan tuotteen ominaisuuksia ja soveltuvuutta suunniteltuun tarkoitukseensa. Prototyypillä tarkoitetaan alkuperäistä, ensimmäistä versiota. Sanaa käytetään enemmän konkreettisten tuotteiden kehitystoiminnan yhteydessä, kun taas alla esiteltävä käsite MVP on käytetympi ohjelmistotuotannon piirissä. Prototyyppejä voi olla useissa eri vaiheissa tuotekehityksen edetessä.

 

3. Pilotti

Pilottituote valmistetaan silloin, kun sen tavoitteena on:

1. tarkistaa, onko tuote valmis tuotantomittaiseen valmistukseen
2. tehdä parempia päätöksiä liittyen aikatauluihin ja tuotannontekijöihin
3. selvittää kohteena olevan asiakaskunnan suhtautuminen tuotteeseen 

Pilottituote on merkittävässä asemassa digitaalisessa ympäristössä lähinnä teollisuudessa, sekä suurten, monoliittisten ohjelmistojen kehittämisessä. Ketterässä ohjelmistotuotannossa käsitettä ei sellaisenaan käytetä, vaan tilalla ovat prototyyppi ja MVP. Pilottituotteen merkitys on suuri pitkän kehitys- ja valmistusprosessin vaatimille tuotteille. Näistä ovat esimerkkejä kulkuvälineet ja erilaisten säännösten alaiset tuote- ja valmistusprosessit, kuten lääkkeet ja sairaan- / terveydenhoidon laitteet.

 

4. Pienin toimiva tuote (Minimum Viable Product – MVP)

Pienin toimiva tuote on uusi, markkinoille vasta yrittävä tuote, josta löytyvät vain sellaiset ominaisuudet, jotka tyydyttävät varhaisten asiakkaiden tarpeet. Pienimmän toimivan tuotteen tarkoitus on kerätä palautetta tuotekehitykseen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan olennaista on luoda tuote, jota voidaan jo myydä, vaikka se ei täyttäisi läheskään suunnittelijoiden visiota lopullisesta tuotteesta. 

Yritykselle palautteen kerääminen pienimmästä toimivasta tuotteesta on usein edullisempaa kuin enemmän ominaisuuksia sisältävän tuotteen sisäinen tuotekehitys. Paljon ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia sisältävän tuotteen kehittäminen lisää kustannuksia ja riskejä, koska suunnittelijoiden oletukset asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä usein osoittautuvat virheellisiksi. Lisäksi pitkät toimitusajat kasvattavat kustannuksia.

Pienin toimiva tuote on Frank Robinsonin, Steve Blankin ja Eric Riesin (2001, 2009) määritelmän mukaisesti sellainen, että markkinoille tuotaessa se käsittää vain tarvittavan määrän ominaisuuksia, jotta sitä voidaan ryhtyä käyttämään. MVP ja prototyyppi eroavat toisistaan siinä, että MVP on digitaalinen tuote – peli, ohjelma/appi. Prototyyppi tai pilottituote puolestaan ovat kosketeltavia mallineita.

 

Motivaatiot MVP:n soveltamiselle:

1. nopea markkinoille tulo
2. nopea vaste sille, onko kyseessä ylipäätään kysytty tuote
3. asiakasviestinnän avulla saadaan selville puuttuvia ominaisuuksia, joita tuotteeseen voidaan päivittää

MVP voidaan osittain samaistaa prototyyppiin, vaikka erojakin on. Prototyyppiä ei tyypillisesti toimiteta asiakkaalle, kun MVP otetaan käyttöön ja viilataan/päivitetään vaadittavaan kuntoon palautteen ja testien pohjalta. MVP:n ja prototyypin ero on se, että ensin mainittua käsitettä käytetään digitaalisessa ympäristössä ja jälkimmäistä, jos kyse on ainakin osittain käsin kosketeltavasta tuotteesta. Lisäksi MVP:ia kehitetään tyypillisesti eteenpäin, kun prototyyppi puolestaan toimii mallineena ja varsinaiset tuotteet tehdään erikseen.

 

 

5. Design Sprint

Design Sprint, eli vapaasti suomennettuna kehitysspurtti, on Google Venturesissa työskennelleen Jake Knappin 2010-luvun aikana suunnittelema ja kehittämä toimintamalli tuotekehitykselle. Siinä määritellään viiden päivän ajalle toimenpiteet, joiden avulla saadaan aikaan tavoiteltu tuote – lähinnä kyseessä on MVP.

Design Sprintin askeleet ovat:

Maanantaina kartoitetaan ongelma ja valitaan tärkein kiintopiste,

1. Tiistaina hahmotellaan paperille kilpailevat ratkaisut,
2. Keskiviikkona tehdään päätökset ja muunnetaan ajatukset testattavaksi hypoteesiksi,
3. Torstaina luodaan toimiva prototyyppi,
4. Perjantaina testataan aidoilla käyttäjillä.

Design Sprintissä sovelletaan palvelumuotoilun periaatteita. Siinä pyritään erityisesti nopeuttamaan markkinoille saatavan tuotteen aikataulua iteroimalla alla olevan kuvan mukaisesti idean ja oppimisen välistä silmukkaa. Nopeuttaminen ilmenee siinä, ettei tarvita jokaisessa vaiheessa koko kierrosta Ideoi – Rakenna – Julkaise – Opi – silmukassa.

 

Design Sprintissä määritellään koko prosessi kehityksestä valmiiseen tuotteeseen tarkemmin, kuin aiemmin kuvatuissa käsitteissä.

 

Iteroimalla konseptista valmiiksi tuotteeksi

Alussa esitettyyn kysymykseen ”millä askelilla voidaan saada kilpailukykyinen tuote markkinoille ketterästi, kannattavasti ja kysyntään vastaten” löytyy siis joukko toimintatapoja, joita voidaan soveltaa joustavasti innovaatioprosesseissa.

Terminologia on varsin vakiintunutta, mutta ei kovin yksiselitteistä. Yksimielisyys vaikuttaa olevan siinä, että tuotekehityksessä ja innovoinnissa on syytä edetä nopein askelin, jotta mahdolliset ongelmat ja virheet saadaan jäljitettyä ja korjattua aikaisessa vaiheessa.

Yhteistä kaikelle on myös se, että kiire on vallitseva tila. Tällöin eri osavaiheisiin ei kannata takertua pitkäksi aikaa, vaan iteroida pelkäämättä virheitä. Terminologiasta ja sen soveltamisesta ei kannata olla kovin tarkka, vaan tärkeää on ymmärtää innovaatioprosessin iteratiivinen luonne.

 

Lue lisää:

https://www.eficode.com/fi/services/ux-research/concept-validation

https://en.wikipedia.org/wiki/Proof_of_concept

https://en.wikipedia.org/wiki/Pilot_experiment

https://en.wikipedia.org/wiki/Minimum_viable_product

https://www.cbinsights.com/research/startup-failure-reasons-top/

https://www.nesta.org.uk/blog/proof-of-concept-prototype-pilot-mvp-whats-in-a-name/

https://medium.com/@quilles.ntl.bowling/get-to-know-innovation-terminology-proof-of-concept-vs-prototype-vs-pilot-f32aae3bb096

https://www.projectmanager.com/blog/proof-of-concept-definition

https://designli.co/blog/5-steps-proof-concept-successful-software-development/

https://searchcio.techtarget.com/definition/proof-of-concept-POC

https://techjury.net/blog/what-is-proof-of-concept/#gref

https://medium.com/incipientcorp/5-steps-to-a-concrete-proof-of-concept-e00260698b4

https://gofore.com/protoile-se-parempaa-kayttoliittymasuunnittelua-prototyyppien-avulla/https://sonin.agency/the-4ps-innovation-model-poc-prototype-pilot-production/

https://jakeknapp.comhttps://www.gv.com/sprint/

https://www.thesprintbook.com

https://www.fastcompany.com/1672887/how-to-conduct-your-own-google-design-sprint

https://www.eficode.com/blog/zerodaydelivery

Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran HIPPA-hankkeen blogissa 11.5.2020.

Kirjoittajat:

Aarne Klemetti, DI, tutkijaopettaja, Metropolia AMK, ICT ja Tuotantotalous