Yhteiskehittely ja käytettävyystestaus tiedon tuottajina, case Magic Mirror

Metropolia Ammattikorkeakoulussa toteutettiin keväällä 2020 yhteiskehittely ja käytettävyystestaus Turun seudulla mielenterveyskuntoutujien palveluasumista tarjoavassa Hoitokoti Peltola Oy:ssä kehitetylle Magic Mirrorille. Magic Mirror on mielenterveyskuntoutujille kehitetty älypeili, jonka avulla pyritään parantamaan kuntoutujien elämänlaatua sekä hyvinvointia ja tukemaan asukkaiden arkea. Peilissä on viestintäominaisuus, puheohjattavuus, mielialanseuranta, kalenteri ja muita sovelluksia arjen ja hyvinvoinnin tueksi. Peiliin saadaan etäyhteys etänä internetin kautta, ja henkilökunta voi netin kautta lisätä sisältöä, kuten viestejä tai kalenterimerkintöjä.

Suurimmalla osalla peilin tulevista käyttäjistä on skitsofreniatausta tai muu psykoosisairaus. Henkilöt asuvat omissa vuokra-asunnoissaan kerrostalossa. Iältään käyttäjät ovat 20-80 -vuotiaita.

 

Yhteiskehittelyn tavoitteet ja keskeiset kysymykset

Yhteiskehittelyn tarkoituksena oli ymmärtää paremmin asiakkaiden vaatimuksia ja tarpeita sekä markkinapotentiaalia. Haluttiin myös selvittää, kuinka Magic Mirrorin teknologian ympärille voidaan rakentaa arkea tukeva palvelu. Tavoitteena oli saada näkökulmia peilin käyttöön ja käyttömahdollisuuksiin mielenterveyskuntoutujien palveluissa ja ikäihmisten palveluasumisen ympäristöissä eri asiantuntijoilta sekä mahdollisesti uusia ideoita peilin sisältöön. Yhteiskehittelyn avulla tuotetulla tiedolla yritys jatkokehittää laitetta ja siihen liittyviä palveluita. 

Yhteiskehittelyyn kutsuttiin mukaan mahdollisia käyttäjiä sekä ammattilaisia ja asiantuntijoita Myllypuron seniorikeskuksesta, Klubitalo Myllypurosta ja Metropoliasta.

Hoitokoti Peltolan toimintaterapeutit Irina Katajisto-Korhonen ja Riikka Takala esittelivät älypeilin osallistujille. 

Yhteiskehittelyn virittäytymisvaiheessa kysyttiin:

Kenen käyttöön tuote soveltuu? Miksi?

Mikä tässä tuotteessa kiinnostaa sinua? Miksi?

Virittäytymisen jälkeen pohdittiin arvonluomista sekä peilin käyttöä arjessa:

Kenen käyttöön tuote soveltuu?

• Miten tuotetta käytetään? 
• Kuka on käyttäjä?
• Millaisen kohderyhmän tarpeisiin tuote vastaa?

Millainen tuotteen sisällön tulisi olla, mitä lisäisit peilin toimintaan?

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia laitteen käyttöön liittyy

• Onko peili helppokäyttöinen (peili, tabletti, etäohjattavuus)?
• Mikä peilissä on hyvää
• Toimivatko kaikki peilin osat suunnitellusti?

Miten peiliä tulisi markkinoida? Mitkä ominaisuudet ovat uniikkeja / myyviä?

 

Yhteiskehittelyn tulokset

Yhteiskehittelyn toteutus ja osallistujat

Yhteiskehittely toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Paikalle oli kutsuttuna myös mielenterveyskuntoutujia ja klubitalolaisia, mutta tällä kertaa ajankohta oli epäsopiva.

Tilaisuuteen osallistui yhteensä fasilitaattoreiden lisäksi kuusi asiantuntijaa, joista neljä oli Metropolia AMK:sta (sote, rakennustekniikka ja digiteknologia). Lisäksi paikalla oli kaksi asiantuntijaa, joista toinen HUS:n mielenterveyskuntoutuksesta ja toinen ESKOT ry:n Klubitalosta. Paikalla oli myös 3 Hoivakoti Peltolan edustajaa.
 

Yhteiskehittelyssä esiin nousseet kehittämisen kohteet ja tuotteen hyödyt

Peilin käyttömahdollisuuksia kuntoutuksessa pohdittiin monesta näkökulmasta. Pohdinnassa olivat mm. kuntoutujien omien tavoitteiden liittäminen palveluun ja niistä muistuttaminen. Myös pelillisyyden yhdistämistä tavoitteiden seurantaan käsiteltiin. Keskustelullisuuden lisäämistä ehdotettiin, jolloin käyttäjä voisi myös vastata puheella, ei vain esittää kysymyksiä. Laitteeseen toivottiin puheohjausta ja kosketusnäyttöä.

Peilissä käytettävien tekstien toivottiin olevan isompia. Peiliin toivottiin myös oppivaa teknologiaa, jotta peili oppisi muistamaan käyttäjänsä. Tämä voisi olla mahdollinen apu toiminnaohjauksessa (esim. sään mukainen pukeutuminen jne). Lisäksi ehdotettiin ohjevideoita arjen asioihin, kuten muistutuksia esimerkiksi syömisestä tai ulkoilusta. Peiliin voisi lisätä myös ostoslistat sekä ruokareseptejä. Peili voisi tarjota myös ”aistihuone-kokemuksia” (matkat ja maisemat, eri kielet ja kulttuurit/ musiikki).

Multispektri-kuva ja infrapunakamera avaisivat paljon mahdollisuuksia. Tässä tuli esiin myös laitepaketin modulaarisuuden rakentaminen. Lisäosia ja toimintoja voisi ostaa tai vuokrata tarpeen mukaan. Peilin käytettävyyttä pohdittiin myös peilin kestävyyden ja puhdistettavuuden näkökulmista. 

Markkinoitavuuden näkökulmasta esiin nostettiin vaikuttavuustutkimuksen hyödyntäminen (esim. ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteistyö ja opinnäytetyöt). Käyttäjätiedon systemaattista keräämistä ehdotettiin, samoin käyttäjätarinoiden käyttämistä. Käyttöliittymän laajentaminen ympäristön hallintaan ja talotekniikkaan nähtiin hyväksi mahdollisuudeksi. Myös laitteen reagointi henkilön kuvaan ja tuntemuksiin esim. kehon lämpöä mittaamalla olisi uudistavaa palvelua ja hyvin markkinoitavaa. 

Käyttäjinä peilille nähtiin mielenterveyskuntoutujien lisäksi maahanmuuttajat, neurologisen asiakkaan kotisairaanhoito (toiminnanohjaus, lääkemuistutukset) ja hoidonsuunnittelu. Laite voisi olla yhteinen liittymä esim. asiakkaalle, henkilökohtaiselle avustajalle ja hoitajille. Kaiken kaikkiaan laite nähtiin hyvin positiivisessa valossa ja sitä visioitiin jopa kaikille sopivaksi kodin ohjauskeskukseksi ja yhteydenpitovälineeksi sekä koulutus- ja/tai avustajakaveriksi. 

Peilin kautta saatavan positiivisen palautteen antoa pidettiin erittäin tärkeänä. Pisteyttäminen ja seuranta olisi hyvä yhdistää palautteeseen.

Mielenterveyspuolella avustajat lienevät yhä harvinaisia, mutta mm. neurologisilla ja kehitysvammaisilla asiakkailla heitä on paljon. Avustajien työ tahtoo jäädä irralliseksi kuntoutuksen kokonaisuudesta: avustajalla ei esimerkiksi usein ole tietoa millaisia tavoitteita avustettavalla henkilöllä on. Esitelty prototyyppi voisi tarjota rennon ja sopivalla tavalla arkisen keinon kuntoutuksen ajankohtaisista (osa)tavoitteista keskusteluun. Juuri tuo rentous voisi tehdä tiedon jakamisen asiakkaalle hyväksyttäväksi. Näin avustaja tietäisi paremmin, miten avustaa ja mihin motivoida avustettavaa henkilöä.

 

 

Innovaatioprojektin tuottamia ideoita älypeilin kehittämiseksi

Magic Mirror -älypeiliin ideoitiin uusi ominaisuus Metropolian MINNO®-innovaatioprojektissa. MINNO® on monialainen innovaatioprojekti, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja työelämän tarpeisiin hyödyntämällä oman alan asiantuntijuutta. 10 opintopisteen laajuisen projektin myötä opiskelijat oppivat ongelmanratkaisu- ja ryhmätyöskentelytaitoja.
 

Magic Mirroriin liittyvässä projektissa oli mukana 8 opiskelijaa sairaanhoitotyön, optometrian, sosiaalialan, suun terveydenhuollon, terveydenhoitotyön ja toimintaterapian tutkinto-ohjelmista.

Opiskelijaryhmän haaste oli Magic Mirror -älypeilin kehittäminen tilaajan (Hoitokoti Peltola Oy) toiveiden pohjalta. Tilaaja halusi myös käyttäjäkokemuksia peilin käytöstä. Tilaajan toiveena oli, että peiliin kehitettäisiin pelillinen ominaisuus, joka sitouttaisi kuntoutujaa peilin monipuoliseen käyttöön ja kuntoutukseen.

Opiskelijatiimi suunnitteli älypeiliin pelillisen palkitsemisjärjestelmän, jonka tavoitteena on kannustaa kuntoutujaa omien päivittäisten tavoitteidensa saavuttamiseen keräämällä tähtiä. Riittävän määrän tähtiä kerättyään kuntoutuja saisi erilaisia ominaisuuksia peiliin. Pelin tarkoituksena oli sitouttaa kuntoutujaa käyttämään peiliä ja siten motivoitumaan kuntoutumiseensa ja arjen hallinnan parantamiseen. Opiskelijat ottivat ratkaisua kehittäessään huomioon myös hoitajien ajankäytölliset mahdollisuudet älypeilin käyttöön.

 

Magic Mirrorin palkitsemisjärjestelmän markkinointi ja implementointi

Opiskelijat pohtivat myös, millä tavalla tuotetta voisi markkinoida. Kuntoutus-, mielenterveys-ja hyvinvointialan messut ja tapahtumat olisivat hyviä paikkoja tehdä tuotetta tunnetuksi. Verkostoituminen yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa olisi antoisaa viestin viemisessä eteenpäin. Kuntoutusalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille voitaisiin pitää erilaisia esittelyjä. Tuotetta kannattaisi mainostaa kuntoutusalan lehdissä ja ammattiliiton lehdissä sekä hyödyntää sosiaalista mediaa (blogit, instagram, vlogit, facebook). Markkinointi tulisi kohdistaa oikealle kohderyhmälle eli maksaville tahoille sekä mahdollisille käyttäjille.

Tuotteen implementoinnin suunnittelussa opiskelijat käyttivät Business Model Canvasia. Opiskelijat selvittivät, ketkä olisivat tuotteen toimittajia ja tärkeimpiä kumppaneita. Opiskelijat hahmottelivat, mikä olisi pääasiallinen ydinverkosto toteuttamaan pelillistä tuotetta yhdessä. He pohtivat, mitkä olisivat tärkeimpiä motivaattoreita kumppanien mukaan saamiseksi. Tärkeimpänä nähtiin hoitotyön arjen helpottaminen. 

Tuotteen arvolupaukseksi muotoiltiin slogan ”Uudenlaista kuntoutusta arkielämään!” Kuntoutujien ja ammattilaisten haasteeksi tunnistettiin tarve tukea paremmin sitä, että asiakkaat saavuttaisivat kuntoutumisen tavoitteita. Hoitajille haluttiin tuotteen myötä tarjota hoitajille uudenlainen ratkaisu, jolla seurata asiakkaan tavoitteiden täyttymistä.

Opiskelijat arvioivat, että asiakasryhmä odottaa tuotteen tekijöiltä ohjeistavaa ja ongelmanratkaisukeskeistä, osallistavaa ideointia. Tähän toivottiin tuotteen kehittämisessä kiinnitettävän huomiota.

 

Käytettävyystestaus

Opiskelijat keräsivät innovaatioprojektissa käyttökokemusta peilin käytöstä yksitellen ja yhdessä. Opiskelijat valitsivat testauskohteiksi peilin käytön, tabletin käytön, hallintajärjestelmän käytön ja ensivaikutelman testauksen jälkeen.

Kokemukset peilin käytöstä vaihtelivat. Peilin asentaminen oli helppoa, mutta käytössä oli hieman vaikeaa päästä alkuun. Puheohjauksessa havaittiin, että peili kuuntelee ja näyttää myös sattumanvaraisia sanoja. Puhekomennot toimivat, jos puhui riittävän selkeästi ja rauhallisesti. Peilin tekstit koettiin liian pieniksi ja niiden paikkoja olisi voinut muuttaa loogisemmaksi. Tilan valoisuus vaikutti myös tekstien näkyvyyteen. Asiakkaan olisi pitänyt voida seurata ansaitsemiaan pisteitä, mutta se ei ollut mahdollista. Myös joidenkin tekstien poistamismahdollisuutta toivottiin.

Peiliin liittyvän tabletin käyttö oli hieman hankalaa. Ominaisuudet koettiin vielä suppeiksi, tosin sellaisia nähtiin olevan saatavissa. Jotkut komennot ja keskustelu näkyivät vain tabletilla ja osa vain peilissä, mikä vaikeutti käyttökokemusta. Siirtyminen vaiheesta toiseen (varsinkin taaksepäin) oli myös hieman hankalaa.

Hoitajan käyttöön tarkoitetun tietokonealustan käyttö puolestaan koettiin erittäin helpoksi ja ohjelman ulkoasu oli selkeä. Tehtävien kuittaukseen toivottiin selkeää ominaisuutta. Tehtäviä toivottiin voitavan myös poistaa, ei vain lisätä. Ohjelmaa toivottiin myös kännykässä käytettäväksi, mikä voisi olla hoitajille helpompaa.

Ensivaikutelman jälkeen opiskelijat arvioivat peilin prototyypin olevan vielä alkutekijöissään. Sille nähtiin kuitenkin paljon potentiaalia ja toivottiin sen kehittämistä edelleen. Asiakkaan motivaation ylläpitämisen tavat peilin käyttöön oli opiskelijoiden mielestä myös asia, joka kannattaisi pitää mielessä.

Opiskelijat kokosivat yrittäjille joitakin kehittämisideoita älypeilille. Peilin ulkonäköä toivottiin modernisoitavaksi. Peilin paksuus ja johtojen piilottaminen erilliseen paneeliin parantaisi käytettävyyttä. Peili olisi hyvä olla kosketusnäytöllinen, jolloin erillistä tablettia ei tarvittaisi. Peiliin pitäisi myös laittaa turvalasi, ettei peili rikkoutuisi helposti. Tekstin ja taustan kontrastia toivottiin paremmaksi, jotta peilin teksti näkyisi kirkkaammassakin valaistuksessa.

Peilin toimintoihin toivottiin kalenterinäkymän muokkaamis- ja poistamismahdollisuutta. Äänimerkit olisivat myös hyviä olla mukana, jolloin käyttäjä kuulisi käynnistämisen ja sulkemisen sekä tehtävien kuittauksen. Tehtävien ajallisen merkitsemisen muokkausmahdollisuus sekä tehtävien edistymisen seuraaminen nähtiin myös tarpeelliseksi. Chatin personointia ja monipuolisempaa hallittavuutta kaivattiin myös. 

Opiskelijat esittelivät innovaatioprojektinsa tulokset MINNO-festissä ja kysyivät 63 kävijältä, ottaisivatko he Magic Mirror -älypeilin pelillisen palkitsemisjärjestelmän käyttöön. 57 vastasi myöntävästi.

Kirjoittajat:

Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestinnän asiantuntija, freelancer-toimittaja, Metropolia AMK
Panu Karhinen, Ttm, toimintaterapeutti, lehtori, Metropolia AMK
Harri Hahkala, DI, projekti-insinööri, Metropolia AMK, Kiinteistö- ja rakennusala


VIDEOIDEN TOTEUTUS

Yhteiskehittely:
Käsikirjoitus ja ohjaus: Minna Kilpeläinen ja Tuukka Lindholm
Kuvaus, äänitys ja leikkaus: Tuukka Lindholm

Käytettävyystestaus:
Käsikirjoitus, kuvaus, äänitys ja ohjaus: Minna Kilpeläinen
Leikkaus: Minna Kilpeläinen ja Tuukka Lindholm


MINNO-INNOVAATIOPROJEKTIN OSALLISTUJAT

Jussi Iivarinen, projektipäällikkö, sairaanhoitotyön tutkinto ohjelma
Iita-Liina Saksi , viestintäpäällikkö, optometrian tutkinto ohjelma
Kiia Halonen , sosiaalialan tutkinto ohjelma
Inka Ikäheimo, suun terveydenhuollon tutkinto ohjelma
Emma Lepistö, sairaanhoitotyön tutkinto ohjelma
Laura Lounasheimo, terveydenhoitotyön tutkinto ohjelma
SirkeTorvasti , toimintaterapian tutkinto ohjelma
Riina Yli-Renko , sairaanhoitotyön tutkinto ohjelma