Yhteiskehittely mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittämisen käyttäjälähtöisesti

Myllypuron seniorikeskuksessa pidettiin IOTAS Oy:n kanssa kahden tunnin mittainen yhteiskehittelytilaisuus joulukuussa 2018. Yhteiskehittely soveltui hyvin IOTAS Oy:n, Myllypuron seniorikeskuksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun väliseen kehittämisyhteistyöhön HIPPA-hankkeessa. Yhteiskehittelyssä pohdittiin älyrannekkeen soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia palveluasumisessa. Yhteistyö tuotti yritykselle ideoita tuotteen jatkokehittämiseen. 

Yhteiskehittely voimaannuttaa osallistujia

Yhteiskehittelyllä haetaan Kokkosen (2012) mukaan yhdessä rakennettua ymmärrystä ja parhaimmillaan syntyy yhteenliittymä, joka ohittaa keskinäisen kilpailun. Yhteiskehittelyn onnistumista tukee aihepiiriä monialaisesti tunteva osallistujajoukko. Myös aiheen merkityksellisyys omassa elämässä tai elämäntilanteessa innostaa keskusteluun. Kun omat kokemukset, tiedot ja taidot tulevat yhteiseen käyttöön, osallistujien osallisuus- ja merkityksellisyyskokemus voimistuu. Harra, Mäkinen & Sipari (2012) ovat puolestaan todenneet, että yhteiskehittämisellä voidaan vaikuttaa kehittämisen laatuun samoin kuin nopeuttaa kehittämistyön tulosten käyttöön ottamista. 

Yhteiskehittelyn suunnittelu ja fasilitoinnin viisi vaihetta

Yhteiskehittelyn suunnittelu ja fasilitointi perustui yrityksen kanssa tehtyyn kehittämissuunnitelmaan. Yhteiskehittelyn suunnitelmaan kirjattiin tilaisuuden tarkoituksen ja tavoitteen lisäksi yhteiskehittelyn toteutusta ohjaavat kysymykset eli mihin asioihin yritys haluaa saada vastauksen. Suunnitelma sisälsi lyhyen kuvauksen yrityksestä ja sen tuotteesta, yhteiskehittelyn ajan ja paikan sekä keitä tilaisuuteen kutsutaan ja kuka ottaa ilmoittautumiset vastaan.  Lisäksi sovittiin siitä, ketkä toimivat tilaisuudessa fasilitaattoreina, mitä välineitä tarvitaan ja miten yhteiskehittelyn tuottama tieto dokumentoidaan.

Yhteiskehittelyn fasilitointi (ks. fasilitointilomake) sisälsi viisi vaihetta, jotka olivat:

1. Tervetuloa ja esittäytyminen
2. Virittäytyminen
3. Arvon luominen
4. Reflektointi ja palaute
5. Yhteenveto ja jatkot

Jokaiselle vaiheelle määriteltiin kesto, tehtävät, välineet ja työnjako fasilitaattoreiden välillä. 


1. Tervetuloa ja esittäytyminen 

Osallistujat toivotettiin tervetulleiksi yhteiskehittelytilaisuuteen. Tilaisuuden fasilitaattoreiden esittäytymisen jälkeen osallistujat nousivat ylös ja kävivät tervehtimässä vuorotellen toisiaan. Tervehdyksen yhteydessä he esittelivät itsensä ja kertoivat toisilleen päivän parhaan tapahtuman. 
Osallistujien tervehtimisellä ja esittäytymisellä tavoiteltiin avoimen ilmapiirin luomista ja irtautumista päivän työtehtävistä. Tällä tuettiin ja rohkaistiin myös osallistujia tasa-arvoiseen ja vuorovaikutteiseen keskusteluun (Lintula & Harra 2018.).

2. Virittäytyminen

Kun osallistujat olivat istuutuneet takaisin paikoilleen, kerrottiin heille Hippa-hankkeen tavoitteet ja yhteiskehittelyn tarkoitus PowerPoint-esityksen avulla. Tämän avulla luotiin yhteistä ymmärrystä yhteiskehittelyn tavoitteesta ja autettiin osallistujia tuomaan esille omaa asiantuntijuuttaan. 

Seuraavaksi jokaista osallistujaa pyydettiin kirjaamaan paperille, mitä hän odottaa tilaisuudelta. Tämän jälkeen muodostettiin parit vieressä olevan henkilön kanssa. Parien tarralapuille kirjatut odotukset käytiin yhdessä läpi ja niistä tehtiin sanallinen yhteenveto. Työskentelyn tuloksena syntyivät odotukset tilaisuudelle.

 

Osallistujat asettivat muun muassa seuraavanlaisia odotuksia tilaisuudelle:

• Pääsisimme ideoimaan ja suunnittelemaan yhdessä sekä syntyisi uusia innovatiivisia ideoita tuotteen kehittämiseksi.
• Päästäisiin kehittämisessä ihan konkretian tasolle.
• Tilaisuus edistäisi tuotteen kehittämistä eteenpäin.
• Yhteistyö käynnistyisi ja yhdessä tunnistettaisiin tuotteeseen liittyviä kehittämistarpeita
• Mahdollisuus päästä tutustumaan yhteiskehittelyyn innovaation kehityskaaren varhaisemmassa vaiheessa. 

Osallistujien odotusten esille saaminen auttoi fasilitaattoreita suuntaamaan omaa työskentelyään ja sitoutti osallistujia yhteiseen työskentelyyn.

3. Arvon luominen 

Arvon luomisessa niin yritykselle kuin käyttäjälle käytettiin apuna kolmenlaisia arvokanvastauluja, jotka olivat yrityksen arvokanvas, käyttäjän arvokanvas ja kehityshaaste arvokanvas. Taulut muokattiin verkosta vapaasti saatavista arvokanvastauluista (kts. esimerkiksi Liikkanen 2018). Arvokanvastauluille kirjoitetut kysymykset ohjasivat yhteiskehittelyn toteuttamista tavoitteiden suunnassa ja tukivat yhteiseen keskusteluun osallistumista (taulukko 1). Keskustelussa esiin tulleet asiat kirjattiin kanvastaululle kaikkien nähtäväksi. 

Yrityksen edustajan pitämä esitys tuotteen ominaisuuksista auttoi osallistujia muodostamaan käsityksen siitä, mihin käyttöön tuote on tällä hetkellä suunniteltu ja millaista teknologiaa se hyödyntää. Tuotteen hyödyistä käytävä keskustelu puolestaan tuotti tietoa tuotteen mahdollisuuksista parantaa henkilökunnan arjentyötä ja asukkaiden elämän- ja hoidon laatua. 

Yrityksen edustajan pitämä esitys tuotteen ominaisuuksista auttoi osallistujia muodostamaan käsityksen siitä, mihin käyttöön tuote on tällä hetkellä suunniteltu ja millaista teknologiaa se hyödyntää. Tuotteen hyödyistä käytävä keskustelu puolestaan tuotti tietoa tuotteen mahdollisuuksista parantaa henkilöKun keskustelu suunnattiin tuotteen tuleviin käyttäjiin, heidän tarpeisiinsa ja palvelukeskuksen toimintaan, päästiin keskustelemaan tuotteen käytettävyydestä ja sen käyttötarkoituksesta. Lopuksi keskustelu ohjattiin tuotteen jatkokehittämisessä huomioitaviin ja ratkaistaviin asioihin, joita yhteiskehittelyn aikana ei vielä ollut tullut esille.kunnan arjentyötä ja asukkaiden elämän- ja hoidon laatua. 


4. Reflektointi ja palaute 

Yhteiskehittelyn reflektointi ja palaute vaiheessa haettiin osallistujien kokemusta yhteiskehittelystä yrityksen tuotteen kehittämiseen toimintatapana ja sen merkitystä toimintana itselle. 

Osallistujat kierrättivät toisillaan ns. puhuvaa keppiä (voi olla mikä esine tahansa) ja vastasivat kahteen fläppitaululta valitsemaansa kysymykseen. Vastaukset kirjattiin fläppitaululle.

• Minusta mielenkiintoista oli tänään…
• Minusta uutta oli tänään…
• Minusta hyödyllistä oli tänään…
• Olisin toivonut enemmän…

Osallistujat antoivat seuraavanlaista palautetta: 

IOTAS Oy: 

• On kiva asia, että ihmiset innostuivat tuotteesta. 
• Yhteiskehittelyä kannattaa tehdä, sillä ammattilaisten näkemys on tärkeä tuotteen kehittäjälle. 
• Kokonaisuudessaan yhteiskehittely oli mielenkiintoinen tapaaminen.

Muut osallistujat: 

• Mielenkiintoinen keskustelu aiheesta.
• Tuotteen ja käyttäjän näkökulmaista löytyy yhtymäkohtia, joita kannattaa edelleen kehittää.
• Yhteiskehittely on mielenkiintoinen prosessi ja tapa toimia. Hyvää keskustelua ja paljon erilaisia asioita sekä monipuolisia näkökantoja on tullut esille. 
• Laitteen toimintaa olisi ollut tärkeä nähdä, olisi päässyt paremmin kiinni sen mahdollisuuksista.
• IOTAS Oy:n ratkaisu on uusi, jollaista ei ole tullut aiemmin vastaan. 
• Konkreettiset käytännön tilanteet tulivat esille ja samoin kuin kehittämistoiveet.
• Saatiin mustaa valkoiselle eli asiat on kirjattu ylös.
   

5. Yhteenveto ja jatkotoimet
 

Yhteiskehittelyn fasilitaattorit palasivat vielä osallistujien tilaisuuden alussa määrittämiin odotuksiin ja kertoivat, mitkä niistä olivat parhaiten toteutuneet. Kehittämisyhteistyöstä vastaava henkilö sopi yrityksen kanssa yhteistyön jatkamisen seuraavista askeleista. 

Tilaisuus päätettiin kiittämällä osallistujia aktiivisesta osallistumisesta yhteiskehittelyyn ja yritykselle lähetettiin kirjallinen raportti yhteiskehittelyn tuloksista. 
Syksyllä 2019 yrityksen kanssa toteutettiin vielä tuotteen digitaalinen testaus. Yritys jatkoi näiden pohjalta tuotteensa kehittämistä.

 

Lähteet:
 

Harra T., Mäkinen E. & Sipari S. (2012). Yhteiskehittelyllä hyvinvointia. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

6Aika: Hippa - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla (2018). 

Kokkonen J. (2012). Fasilitoinnin ulkoiset puitteet. Teoksessa Yhteistoiminnan rakentajat. Kokemuksia fasilitoinnista. (Toim.) Linkola J. & Kokkonen J.. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuri ja luova ala. 

Liikkanen L. (2018). Value Proposition Canvas suomeksi. 

Lintula L. & Harra T. (2019). Yhteiskehittelyllä digitaalisia tuotteita palveluasumiseen. 

Lintula L. & Harra T. (2018) Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä. 
 

Kirjoittajat:

Anna Alhonen, osastonhoitaja, Myllypuron seniorikeskus
Leila Lintula, TTM, toimintaterapeutti, Metropolia AMK

Kuvat:

Minna Kilpeläinen